Pääministerin pyrkimys kolmikantaan seuraavalla sopimuskierroksella on kannatettava

SAK:n Matti Huutola:

– Kuluvan sopimuskierroksen jälkeen pyrkimys kolmikantaisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin nousee vielä kunniaan. Tästä saatiin esimakua jo viime viikonvaihteessa, kun pääministeri Matti Vanhanen kantoi huolta työehtosopimuspolitiikan tulevaisuudesta. Vanhanen katsoo, ehkä hieman jälkiviisaasti, että Suomen ja palkansaajien edun kannalta on syytä pyrkiä ensisijaisesti tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Vanhasen ajatus pyytää vuoden 2009 alussa työmarkkinaosapuolet neuvottelupöytään onkin kannatettava. Mielestäni on jopa välttämätöntä, että hallituksella on seuraavan neuvottelukierroksen alussa aktiivinen rooli, sanoi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola tänään Oulussa.

SAK:n paikallisissa 100-vuotisjuhlassa puhuneen Huutolan mukaan on tietysti mahdollista, että kolmikanta ja kattavat sopimukset eivät työnantajapuolelle jatkossakaan maita.

– Silloin ay-liikkeen on valmistauduttava sopimuskierrokselle entistä yhtenäisempänä. Se merkitsee sitä, että ammattiliitot, SAK ja muut keskusjärjestöt joutuvat koordinoimaan toimintaansa entistä paremmin. Kolmikantaisessa sopimisessa on toki omat ongelmansa, vaikeutensa ja heikkoutensakin, mutta SAK ei kuitenkaan halua heittää tätä työvälinettä romukoppaan, Huutola painotti.

Puheessaan Huutola arvioi myös EU-johtajien saavuttamaa yhteisymmärrystä unionin uuden perussopimuksen sisällöstä.

– Kuluneella viikolla EU-maiden pääministerit pääsivät sopimukseen EU:n uudesta perussopimuksesta eli Lissabonin sopimuksesta, jolla on tarkoitus vauhdittaa EU:n kehitystä sekä selkeyttää EU:n päätöksentekojärjestelmiä.

– Suomen eduskunnassa aiemmin hyväksytty perustuslaillinen sopimus määritteli työmarkkinajärjestöjen tai niin sanottujen sosiaaliparttien aseman selkeämmin kuin nyt Lissabonin sopimuksessa on sovittu. On valitettavaa, että EU:n päätöksessä kolmikantaisen neuvottelujärjestelmät eivät korostuneet riittävästi. Nyt saavutettua ratkaisua on kuitenkin arvioitava ja verrattava nykytilaan. Palkansaajien kannalta Lissabonin sopimuksessa on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä elementtejä. Se antaa työmarkkinajärjestöille kuitenkin nykyistä paremman aseman osallistua EU:n lainsäädäntöön, jolla vaikutetaan työelämän kehitykseen, Huutola huomautti.