SAK:n Lauri Ihalainen: Palkkapolitiikan oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo eivät ole kaupan
SAK:n valtuusto 23.-24.5.2003
– Seuraavan työmarkkinaratkaisun muodon ja tavoitteiden pohdinta on vielä ennenaikaista. Valmistelut ajoittuvat vasta vuoden 2004 syksyyn ja ratkaisut voidaan niin harkittaessa siirtää vuoden 2005 alkuun, koska sopimuskausi päättyy vasta 15.2.2005. Tämä liittyy myös siihen harkintaan, pitäisikö uusista sopimuksista neuvotella aikaisempaa lähempänä sopimuksetonta tilaa, vai onko näköpiirissä sellaisia perusteita mm. hallituksen osallisuudesta, jotka puoltavat ratkaisujen tekemistä jo budjettiesitysten yhteydessä. Viimekädessä uuden työmarkkinaratkaisun arvioinnin perustana tulee olla sen hetkinen talouden tila ja työmarkkinaosapuolten ja hallituksen yhteistyömahdollisuudet, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen SAK:n valtuuston kevätkokouksessa Kiljavalla.
Ihalainen totesi, ettei SAK:n sopimuspoliittinen linja voi jatkossakaan rakentua yhden kortin eli tupon varaan.
– Olemme panneet merkille, että työnantajapuolella ollaan asemoimassa omaa suhtautumista keskitettyyn tulopolitiikkaan uudestaan. Taustalla ovat globalisaation asettamat haasteet yrityksille, yritysten omistuspohjassa tapahtuneet suuret muutokset ja maailmanlaajuisesti toimivien suurempien yritysten mielenkiinnon hiipuminen kansallisen talouspolitiikan selviytymiseen. Kun tähän lisätään ripaus työnantajapuolen ideologista väristystä ja tarve ajaa entistä suurempia palkkaeroja, voidaan varautua myös siihen, että keskitettyjen tuloratkaisujen tekeminen kohtaa työnantajapuolella nykyistä laajempaa vastustutusta.
– Työnantajajärjestöille on tullut pakonomainen tarve todistella, että kasvattamalla tulo- ja palkkaeroja aikaansaadaan työllistävämpi ja oikeudenmukaisempi Suomi. Tällainen yhteiskuntapoliittinen arvio on sekä väärä että epäoikeudenmukainen Työnantajapuolella tunnutaan ajattelevan, että viime tuloratkaisussa syntynyt pieni ja meidänkin hyväksymä palkkaprofiilin muutos olisi vain lähtölaukaus palkkaerojen suurelle kasvattamispolitiikalle.
– On tehtävä riittävän selväksi työnantajalle ja samalla työnantajien palkkalinjoja silmiinpistävän usein myötäilevälle Akavalle, että palkkapolitiikassa oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoon pyrkiminen ei ole kaupan. Palkkaeroja kasvattavalle ja samalla miesten ja naisten eriarvoisuutta vahvistavalle palkkalinjalle ei tuloratkaisua tulevaisuudessakaan tehdä. Palkkaratkaisun muotona prosenttipotit ovat herrojen herkkua ja pienituloisille ja naisille myrkkyä. SAK:n ja STTK:n on tärkeää tiivistää yhteistyötään uuteen työmarkkinakierrokseen valmistauduttaessa tasa-arvoa vahvistavan palkkalinjan puolesta. Tätä linjaa tukee myös maan hallituksen ohjelmallinen linjaus tasa-arvon edistämiseksi työelämässä ja palkkauksessa.
– Oli selvää ja kansanvallan kannalta perusteltua, että vaalien voittajapuolue saa paalupaikan hallitusta muodostettaessa. Tämä omaksuttu linja pätee varmaan myös seuraavien vaalien jälkeistä hallitusta koottaessa. Koko työväenliikkeen kannalta olisi ollut toivottavaa, että molemmat vasemmistopuolueet olisivat mahtuneet hallitukseen. Toivoa sopii, että työväenpuolueiden yhteistyö jatkuu asiallisen hyvänä nyt syntyneestä hallitusratkaisusta riippumatta. Uskon myös siihen, että SAK:laisen ay-liikkeen sisäinen yhteistyö eri poliittisten mielipidesuuntien välillä on niin hyvällä tolalla että syntyneellä hallitusratkaisulla ei siihen ole mitään kielteisiä vaikutuksia. SAK ajaa palkansaajien asioita myös suhteessa hallitukseen yhtenäisesti.
– Suhteemme uuteen Jäätteenmäen johtamaan hallitukseen rakentuu asialliselle pohjalle – teot hallitusohjelman mukaisten asioiden edistämiseksi ja yhteistyö laatu ovat yhteistoiminnan mittareita. Hallitusohjelma on talouspoliittinen peruslinjaltaan varsin hyvä. Uusi hallitus ilmoittaa jatkavansa edellisen hallituksen omaksumaa kolmikantayhteistyötä korostavaa toimintalinjaa. Uusi hallitus on oikein nostanut ykköstavoitteeksi työllisyyden parantamisen.
– Hallitusohjelmassa on monia SAK:n ajamia kirjauksia niin sosiaaliturvaa, koulutusta, teollisuus- ja liikennepolitiikkaa kuin työelämän kehittämistä koskien. Työelämän uudistamisen alueella tärkeimpiä kolmikantaisesti valmisteltavia hankkeita ovat yhteistoimintalain kokonaisuudistus, vuosilomalain uudistaminen, työntekijöiden turvallisuuden parantaminen yritysten ja julkisyhteisöjen kilpailuttamis- ja yritysjärjestelyissä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen, työssä jaksamisen ja osaamiseen panostamisen alueella. Hallitusohjelmassa korostetaan tasa-arvon vahvistamista niin työelämässä kuin palkkauksessakin. Uusi hallitus siis tarjoaa kolmikantayhteistyön kättä työmarkkinaosapuolille ja tähän yhteistyöhön meidän on järkevää tarttua.
Hallituksen esitys lisätalousarvioksi tukee Ihalaisen mielestä työllisyyttä oikeilla keinoilla.
– Paketti rakentuu ostovoimaa tukevien lisäverokevennysten lisäksi työvoimapoliittisiin määrärahojen lisäämiseen ja julkisten ja yksityisten investointien vauhdittamiseen. Jos työllisyystilanne edelleen heikkenee – mikä on mahdollista, on työllisyyden hoitoon myös valtiovallan puolelta panostettava entisiä enemmän. Asiaan on palattava ensi vuotta koskevan budjettiriihen yhteydessä.
– Työnantajajärjestöistä on talouspoliittisessa keskustelussa tulossa kovaa vauhtia vain yhden asian verot alas -liike. Tämä linja toistui myös eilen TT:n kokouksessa. Missä on työnantajien visio maamme taloudellisesta selviytymisestä ja kasvun työkalujen parantamisesta? Verot alas -linjalla ei talous ja työllisyys nouse. Sen sijaan yltiöpäinen alentaminen johtaisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kriisiin.
– Hallituksen lisäveronkevennykset kansalaisten ostovoiman tukemiseksi ajoittuvat oikeaan suhdannetilanteeseen. Työllisyys on nyt aikaisempaa voimallisemmin sidoksissa kotimaiseen kulutukseen ja kansalaisten tulevaisuuden uskoon. Juuri näistä syistä oli oikein kohdistaa kevennys nyt ansiotuloihin eikä työnantajamaksujen alentamiseen – joiden panostusten työllisyysvaikutuksista vallitsee hyvin erilaisia arvioita. Työnantajamaksujen mahdollisesta alentamisesta on järkevää keskustella samassa yhteydessä kun joudutaan ratkaisemaan sairausvakuutuksen rahoituksen uudistaminen. Mikäli näin ei tehdä, vaan ratkotaan suuria kustannuksia vaativia asioita tosistaan riippumatta, tulee lasku kalliiksi niin yhteiskunnalle kuin vakuutetuillekin.
– Tuloveroasteikon muuttaminen kesken vuotta ei mahdollistanut sitä, että tehty veroratkaisu juuri työllisyyssyistä olisi voitu painottua selkeämmin pieni- ja keskituloisiin. Tämä epäoikeudenmukaisuus tulee korjata varsinaisessa budjettiriihessä.
– Hallituksen kotimaista kysyntää ja ihmisten ostovoimaa tukevat ratkaisut saattavat valua hiekkaan jos samanaikaisesti – lähes päivittäin – yritykset ilmoittavat mittaviin lomautuksiin ja irtisanomisiin tähtäävien neuvottelujen aloittamisesta. Tällaiset uutiset vuoren varmasti saavat ihmiset varovaisiksi kulutuksen ja isompien investointien, kuten asunnon hankinnan suhteen. l990-luvun laman musta varjo on vielä syvämuistissa.
Uhkaavassa oleva työttömyyden kasvu ei taitu pelkästään poliittisten toimien ja päätösten avulla. Siksi vastuunkantoa on jatkettava myöskin työnantajapuolella ja pidättäydyttävä irtisanomisilta ja lomautuksilta. Työnantajia ei viime vuoden ajalta sovi liikaa moittia. On odotettu, että kansainvälinen taloustaantuma hellittää ja ymmärretty, että ammattiväkeä ei kannata pihalle potkia. Nyt maltti alkaa pettää.
– Koulutuksen ja uudelleensijoittamisen on oltava aina ensimmäinen vaihtoehto. Maltillisen tuloratkaisun, alhaisen korkotason ja hyvän kilpailukyvyn ansioista valtaosalla yrityksiä on vahvat taseet ja sitä kautta huonompien aikojen sietokyky. Tätä liikkumatilaa tulee käyttää henkilöstön hyväksi ja näin investoida tulevaisuuteen. Nyt voisi huoltaa ihmisiä eikä vain koneita ja laitteita.
– Erityisen tärkeäksi nyt nousee viime syksyn tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittu työntekijöiden aseman parantaminen työpaikan irtisanomisuhan tilanteissa. Emme toistaiseksi saaneet tavoittelemaamme muutosturvarahaa, mutta saimme takeet yhteistoimintamenettelyn kehittämisestä ja työvoima- ja koulutuspoliittisten viranomaistoimien tehostamisesta.
– Kolmikantainen yhteistyö tämän hankkeen loppuunsaattamiseksi valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen kesken on käynnistynyt. Työntekijöiden turvallisuuden lisääminen työyhteisöjen muutostilanteissa oli SAK:n keskeisimpiä laatutavoitteita tulopoliittisissa neuvotteluissa. Nyt työnantajilla, sekä työnantajajärjestöillä että yksittäisillä työnantajilla, on näytön paikka halustaan kantaa sosiaalista vastuuta työntekijöistään yrityksien muutostilanteissa. SAK kiirehtii tämän kolmikantavalmistelun loppuunsaattamista sovitussa aikataulussa ja laki- ja muiden toimenpide-ehdotuksien voimaansaattamista ensi vuoden alussa. Tällaista työvälinettä olisi tarvittu jo nyt.
– Uuden hallituksen ohjelmassa on myös SAK:n esittämä nuorten yhteiskuntatakuu. Tavoitteena on, että jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle tarjotaan ja varmistetaan jatkokoulutuspaikka ja kaikille alle 25-vuotiaille taataan joko koulutus, harjoittelu tai työpaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Nuorten pääsemisestä kiinni koulutukseen ja työelämään on pidettävä erityistä huolta. Sukupolvenvaihdoksen kiihtyessä meillä ei ole varaa päästään yhtään nuorta syrjäytymään työelämästä ja yhteiskunnasta. Yli 40 prosentilta työttömiltä nuorilta puuttuu ammatillinen koulutus. Koulutuksella ja työllistyvyydellä on suora yhteytensä.
– Yhteiskuntatakuumalli ei toteudu itsestään, vaan sen aukoton toteuttaminen vaatii huolellista valmistelua ja tarvittavia voimavaroja sekä hyvää yhteistyötä viranomaisten, työpaikkojen ja mm. kuntien kesken. Esitänkin, että hallitus asettaa pikaisesti eri tahoja yhdistävän työryhmän, jossa on myös työmarkkinajärjestöjen edustus laatimaan tarvittavat esitykset nuorten yhteiskuntatakuumallin aikaansaamiseksi.
Osoitteesta
löytyvät SAK:n valtuuston esittely, kevätkokouksen aikataulu, liittoesitykset valtuustolle ja ajo-ohjeet Kiljavan opistolle. Samaan osoitteeseen kerätään kokouksen aikana mm. lehdistötiedotteet, referaatteja valtuustossa pidetyistä puheista ja valtuuston jäsenten haastatteluja.