Aki Lahnalammelta on mennyt usko järjestelmään. Poliitikot puhuvat paljon harmaan talouden torjunnasta, mutta tekoja puuttuu, hän manaa.
Alihankintaketjuissa muhii paljon väärinkäytöksiä
Aki Lahnalampi jäi toukokuussa työttömäksi. Työnantaja perusteli potkuja sillä, että suomalaiset työntekijät ovat liian kalliita. Lahnalampi on varma, että alihankkijat voittavat tarjouskilpailuja palkkoja polkemalla.
Alihankkijoiden alhainen laskutushinta selittyy Lahnalammen mukaan sillä, että työntekijöille, jotka usein ovat ulkomaalaisia ja vuokratyöntekijöitä, ei makseta suomalaisten työehtosopimusten mukaisesti. Maksamatta jää myös veroja sekä eläke- ja muita sosiaaliturvamaksuja. – Yrityksessä, jossa työskentelin, ei enää taida olla yhtään suomalaista työntekijää, Aki Lahnalampi sanoo.
Lahnalampi on työskennellyt viimeksi Porin Mäntyluodon ja Rauman telakoilla. Hän jäi työttömäksi yrityksestä, joka on erikoistunut erilaisten teräsrakenteiden valmistamiseen, asentamiseen ja kunnossapitoon. Yrityksellä on noin 20 omaa työntekijää ja lisäksi sama määrä alihankkijoita omine työntekijöineen.
Jouni Nurmela Metalliliiton Satakunnan aluetoimistosta vahvistaa Aki Lahnalammen kertomuksen. Aluetoimistoon, kuten myös SAK:hon on tullut yhteydenottoja, joiden mukaan muuan muassa osa Technip Offshoren eli Mäntyluodon telakan alihankkijoista polkee palkkoja.
Alipalkkauksen todentaminen vaikeaa
Jouni Nurmelan mukaan ongelma on, että alipalkkausta on erittäin vaikea näyttää toteen. Paperilla palkat ovat kunnossa, mutta todellisuus voi olla toista. – Suomalaisten tuntipalkat ovat 14–16 euroa, ulkomaalaisten 10–12,50 euroa ja tätä alempiakin palkkoja maksetaan. Minulle on kerrottu tapauksista, joissa työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti, mutta he joutuvat palauttamaan myöhemmin osan palkasta takaisin työnantajalle, Nurmela sanoo.
Telakoiden alihankkijoista monet ovat suomalaisia yrityksiä, mutta ne palkkaavat tai vuokraavat ulkomaalaisia työntekijöitä.
Jouni Nurmela korostaa, että ulkomaalaiset työntekijät eivät sinänsä ole ongelma, mutta se on, jos heille ei makseta työehtosopimusten mukaisesti tai veroja ja muita maksuja laiminlyödään.
Ilman alihankkijoita ei pärjätä
Technip Offshoren pääluottamusmies Kari Poutanen sanoo, että alihankkijoiden määrä on telakalla vähentynyt töiden vähentymisen myötä. Alihankkijoiden työntekijöitä on reilut sata, kunTechnipin palkkalistoilla on vajaat 900 työntekijää.
– Pitkät alihankintaketjut ovat ongelmallisia valvoa, mutta töiden määrän vaihtelun takia emme pärjäisi ilman alihankkijoita, Poutanen sanoo. Hän kumoaa huhut, joiden mukaan telakalta olisi irtisanottu suomalaisia työntekijöitä ja otettu tilalle ulkomaalaisia.
Alihankkijat saatava vastuuseen valvonnasta
Alihankintaketjun on itse otettava vastuuta valvonnasta. Se on ainoa keino saada tilanne hallintaan, sanoo ekonomisti Erkki Laukkanen SAK:sta. Hänen mukaansa pelkästään viranomaisvalvontaa lisäämällä ongelmaa ei saada ratkaistua, sillä valvontaiskut paljastavat vain jäävuoren huipun.
Laukkasen mielestä Suomessa voitaisiin ottaa mallia Hollannista, jossa ketjuvastuun ja sulkutilijärjestelmän avulla ehkäistään väärinkäytöksiä pitkissä alihankintaketjuissa. – Järjestelmä toimii alihankinnan sertifikaattina. Se muun muassa karsii tehokkaasti liian alhaiset hinnat tarjouskilpailuissa.
SAK vaatii ketjuvastuun toteuttamista
Erkki Laukkanen on SAK:n edustaja tilaajavastuulain uudistamista pohtivassa kolmikantaisessa työryhmässä. Tilaajavastuulaki säädettiin vuonna 2006 torjumaan harmaata taloutta. Laki velvoittaa työn tilaajan selvittämään sopimuskumppaninsa taustat, mutta ei kata koko alihankintaketjua.
SAK on vaatinut jo vuosia ketjuvastuun toteuttamista. Laukkanen pitää epätodennäköisenä, että tavoitetta saavutetaan nytkään, sillä ketjuvastuuta ei ole kirjattu työryhmän toimeksiantoon. SAK on kuitenkin pitänyt asiaa työryhmässä esillä. Laukkasen mukaan työnantajapuoli ei ole toistaiseksi innostunut ketjuvastuun toteuttamisesta.
Torjuntaohjelman tavoitteet karkaavat
Harmaan talouden torjuntaohjelma on nimetty yhdeksi Kataisen hallituksen kärkihankkeista. Torjuntaohjelmalla tavoitellaan 300–400 miljoonan euron vuotuista verojen ja sosiaaliturvamaksujen lisäystä. Tavoitteisiin nähden tulokset ovat olleet Erkki Laukkasen mukaan rakennusalaa lukuun ottamatta vaatimattomia. – Näillä näkymin tavoitteesta ehkä puolet saavutetaan.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut harmaan talouden aiheuttamaksi verovuodoksi noin 5 miljardia euroa vuodessa. Laukkasen mielestä tavoitetasoa olisi tarkistettava. – Nykyisellään sitä ei voi ainakaan syyttää liian kunnianhimoiseksi.
Pirjo Pajunen