EU-komission edessä liput olivat puolitangossa Brysselin terroristi-iskujen jälkeen maaliskuussa.
EU-kolmikannan tulokset laihoja
Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat myös EU-tasolla, mutta tulokset ovat jääneet viime vuosina laihoiksi. Yhteisiä suosituksia on julkaistu, mutta esimerkiksi esityksiä direktiiveiksi ei ole kyetty neuvottelemaan.
Eurooppalaisia palkansaajia ja työnantajia edustavat järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että Eurooppaa koetteleva pakolaiskriisi voidaan ratkaista vain jäsenvaltioiden vahvemmalla yhteistyöllä. Työmarkkinaosapuolten mielestä vapaan liikkuvuuden Schengen-alue on yksi EU:n konkreettisimmista saavutuksista ja se hyödyttää suoraan kansalaisia ja yrityksiä. Jos alue lakkaa toimimasta, menetetään työpaikkoja ja orastava talouskasvu, osapuolet arvioivat yhteisessä kannanotossaan.
EU-tason työmarkkinayhteistyö on viime vuosina jäänyt tämän kaltaisten yhteisten suositusten ja julkilausumien tasolle. Jean-Claude Junckerin johtama komissio on kannustanut työmarkkinaosapuolia tiiviimpään vuoropuheluun ja myös vahvemmin vaikuttamaan EU-päätöksentekoon.
– Työnantajat eivät enää ole olleet halukkaita sitoviin sopimuksiin tai työntekijäpuolen kanssa yhdessä valmisteltuihin esityksiin direktiiveistä. Palkansaajapuoli sen sijaan olisi valmis edistämään yhdessä EU-tason työelämälainsäädäntöä, sanoo FinUnionsin johtaja Pekka Ristelä.
FinUnions on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Brysselin toimisto.
Komissio ailahteleva toiminnassaan
Pekka Ristelä pitää hyvänä sitä, että komissio on aktivoitunut työmarkkinajärjestöjen suuntaan.
– Talouspolitiikassa työmarkkinajärjestöjen kuulemista on lisätty. Esimerkiksi jäsenmaiden talouspolitiikan seurannassa aikatauluja on rukattu niin, että komissio ehtii keskustella myös työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämä on arvokasta ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa paremmin.
Komission toiminta suhteessa työmarkkinaosapuoliin on kuitenkin vaihtelevaa. Esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistamisessa työmarkkinajärjestöjä ei kuultu, koska direktiivin tulkitaan koskevan sisämarkkinoita ja palveluiden vapaata liikkuvuutta eikä työmarkkinoita ja työntekijöiden oikeuksia.
– Nyt voimme esittää kantamme vain valmiiseen muutosesitykseen, Ristelä harmittelee.
Komission kärkihankkeisiin kuuluu ns. paremman sääntelyn -ohjelma, jossa tavoitteena on turhan sääntelyn karsiminen. Ay-liikkeen ohjelma on saanut varpailleen, sillä pelkona on, että myös työsuojelun ja työterveyden kannalta tärkeitä määräyksiä karsitaan. Komissiosta on kuitenkin vakuutettu, että näin ei tapahdu.
Britannian EU-ero huono palkansaajille
Britannian EU-ero olisi toteutuessaan huono uutinen unionille ja myös palkansaajille, arvioi Pekka Ristelä, vaikka lyhyellä aikavälillä esimerkiksi päätöksenteko työelämäasioissa voisi helpottua. Perinteisesti Britannia on harannut EU:ssa vastaan työntekijöiden asemaa parantavaa lainsäädäntöä.
– Britannia on vahva taloudellinen toimija. Ero voisi synnyttää ketjureaktion, jossa muitakin maita ilmoittautuu lähtijöiden joukkoon.
Brittiläisten palkansaajien kannalta ero olisi huolestuttava asia, sillä se todennäköisesti heikentäisi heidän asemaansa. Iso-Britannia joutuu nyt noudattamaan monia EU-lainsäädännön vähimmäismääräyksiä muun muassa äitiys- ja lomaoikeuksissa. Nämä todennäköisesti poistuvat, jos Iso-Britannian ero EU:sta toteutuu. Iso-Britannian ammatillinen keskusjärjestö TUC kampanjoikin aktiivisesti sen puolesta, että Iso-Britannia pysyy EU:ssa.
Pirjo Pajunen