Työkavereiden tuki parasta luottamusmiehen työssä
Edunvalvonnan etujoukko -raportti julkistettiin
Ammatillinen järjestäytyminen on SAK:laisessa kentässä edelleen vahvaa: kuuluminen ammattiliittoon on luottamusmiesten kokemuksen mukaan useammalla työpaikalla lisääntymässä (13 %) kuin vähenemässä (7 %); kolmella neljäsosalla (76%) työpaikoista järjestäytyminen on pysynyt ennallaan.
Ammattiyhdistysliikkeen luottamusmiestehtävissä olevat ovat vahvasti ammattiyhdistysmyönteisiä ja sekä ay-liikkeen toimintaan että tavoitteisiin sitoutuneita. He eivät etsi ay-liikkeestä henkilökohtaista etua vaan haluat aktiivisesti vaikuttaa ja osallistua. Tärkein syy luottamusmiesten omalle ay-jäsenyydelle on halu puolustaa palkansaajien etua: kaksi kolmesta (66 %) nimeää palkansaajien etujen puolustamisen erittäin tärkeäksi syyksi kuulua ammattiliittoon. Seuraavaksi tärkeintä on halu osallistua työolojen kehittämiseen (60 %) ja tukea ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa (50 %).
Parasta luottamusmiestehtävässä on työtovereiden tuki ja tunnustus (tärkeää 85 prosentille) ja se, että saa asioita eteenpäin (87 %). Kolmanneksi paras asia on liiton tuki (82 %). Myös sitä arvostetaan, että luottamusmiestehtävä on näköalapaikka työelämään ja yhteiskuntaan ja tarjoaa henkilökohtaisia kehittymismahdollisuuksia. Raskainta luottamusmiestehtävässä on toisaalta työnantajan kielteinen suhtautuminen (24 %) ja toisaalta työtovereiden ajoittainen välinpitämättömyys edunvalvonta-asioissa (23 %).
Tiedot käyvät ilmi SAK:n jäsentutkimuksesta, johon viime talvena vastasi noin kymmenentuhatta (9 948) SAK:laisten ammattiliittojen jäsentä. Heistä lähes 900 toimi vastaushetkellä ay-luottamustehtävissä. Heidän vastaustensa pohjalta on valmistunut ”Edunvalvonnan etujoukko” -luottamusmiesraportti, kirjoittajana Jyrki Helin. Jäsentutkimuksessa kerättyjä tietoja on täydennetty haastatteluin, joilla on haluttu selvittää erityisesti alle 20 hengen työpaikkojen luottamusmiesten asemaa, toimintaa ja odotuksia postikyselyä tarkemmin. SAK:n suuri jäsentutkimus on vuodesta 1984 tehty joka viides vuosi ja se on laajin kansalaisjärjestökentässä tehtävä tutkimus Suomessa.
Joka neljäs SAK:lainen toiminut ay-luottamustehtävissä
SAK:n jäsenistöstä erilaisissa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä on kahdeksan prosenttia eli noin 90 000 henkeä. Heistä luottamusmiestehtävissä on runsas 30 000, työsuojelutehtävissä noin 30 000 ja loput varaluottamusmiehinä tai ammattiosastojen, paikallisjärjestöjen tai yhteistoimintaelinten erilaisissa tehtävissä. Joka neljäs (26 %) SAK:lainen on toiminut ay-luottamustehtävissä. Tämä merkitsee, että kokemusta luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai muussa luottamustehtävässä toimimisesta on jopa 280 000 SAK:laisella. Luottamusmiesten määrä ja osuus jäsenistöstä on pysytellyt suunnilleen samalla tasolla parikymmentä vuotta.
Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on sen sijaan heikentynyt, koska työpaikat ovat pienentyneet eikä pienille työpaikoille läheskään aina saada luottamusmiestä. Pienten työpaikkojen luottamusmiesjärjestelmän laajentaminen vaatii ammattiosastojen ja liittojen tuntuvaa organisointitukea, työntekijöiden rohkaisua mutta myös työnantajien vakuuttamista selkeiden neuvottelusuhteiden eduista. Jos luottamusmiestä ei saada valittua, tulisi vähintään tiedonkulku turvata pienimmillekin järjestäytymisalan työpaikoille.
Luottamustehtävissä toimivista naisia on 34 prosenttia kun koko jäsenistöstä naisia on 46 prosenttia. Yhtenä syynä aliedustukseen lienee, että naiset edelleen kantavat päävastuun perheestä. Luottamustehtävien ottaminen palkkatyön ja perhevastuiden päälle on monelle mahdotonta.
Hyvällä työpaikalla luottamusmies on kehittäjä, huonolla puolustaja
Työnantajat kohtelevat Suomessa työntekijöitään hyvin eri tavoin. Parhaat suomalaiset työyhteisöt yltävät kaikilla mittareilla mitattuna maailman huipulle. Huonoimmissa, kehittymättömissä työyhteisöissä ei toteudu edes työehtosopimusten (TES) ja lakien määräämä vähimmäistaso. Näin myös luottamusmiesten rooli ja tehtävät ovat eri työpaikoilla hyvin erilaiset.
Kehittyvillä työpaikoilla luottamusmiehet paneutuvat ensisijaisesti töiden ja toimintojen kehittämiseen. Kehittymättömillä työpaikoilla luottamusmies joutuu keskittymään yksittäisten työntekijöiden ongelmatilanteiden hoitoon ja siihen, että työehtosopimuksia noudatetaan. Työpaikoilla, joissa laeilla ja sopimuksilla sovittujen vähimmäisehtojen toteutuminen ei ole itsestäänselvyys, tarvitaan koko ay-organisaation tukea käytäntöjen parantamiseksi. Erityisesti tällaisilla työpaikoilla työehtosopimuksen takaama työsopimuslain myötä paraneva normitaso ovat arvossaan. Luottamusmiehet myös odottavat, että työehtosopimukset tehdään niin selkeiksi, että niistä uusikin luottamusmies saa kertalukemisella selvää.
Työpaikoista 44 prosentilla on tehty muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet luottamusmiehen toiminnan laajuuteen ja heidän edustamiensa työntekijöiden määrään. Kolmasosalla työpaikoista (31 %) luottamusmiehen toimintakenttä on supistunut, ja 13 prosentilla kasvanut. Luottamusmiehet ovat kiinnostuneita työpaikkansa asioista: lähes 80 prosenttia ilmoittaa olevansa niistä vähintään melko kiinnostunut ja vain kaksi sadasta ilmoittaa, etteivät työnantajan asiat kiinnosta. Luottamusmiehistä puolet ilmoittaa olevansa työnantajan asioista erittäin kiinnostunut, kun vailla luottamustehtäviä olevista näin kiinnostuneita on vain joka kuudes (18 %). Kehittyvillä työpaikoilla luottamusmiehen keskeinen tehtävä onkin työpaikan toimintojen kehittämiseen osallistuminen.
Paikallinen sopiminen on lisääntynyt koko 1990-luvun ensi sijassa työnantajan halusta, mutta vuosikymmenen lopulla myös työntekijöiden aloitteellisuus on lisääntynyt. Sen sijaan tiedonsaanti työnantajalta paikallisen sopimisen asioissa on taantunut. Vain noin kolmannes (aihealueesta riippuen 29 – 43 %) luottamusmiehistä tuntee itsensä tasavertaiseksi neuvottelutilanteissa työnantajan kanssa.
Edunvalvontaan liittyvissä pulmissa luottamusmies turvautuu liittoon
Luottamusmiesten kuva omasta liitostaan ja sen onnistumisesta työmarkkinapoliittisten tehtävien hoitamisessa on myönteinen – vielä myönteisempi kuin jäsenistön näkemys keskimäärin. Lähes yhdeksän kymmenestä (89 prosenttia pääluottamusmiehistä ja 87 prosenttia muista) ilmoittaa kokemustensa olevan myönteiset ja vain noin kahdella prosentilla kokemukset ovat kielteisiä. Parhaiten on onnistuttu työttömyyskassapalveluista huolehtimisesta, työsuojelussa ja työaika-asioissa. Luottamusmiesten mielestä liitto on onnistunut heikoimmin toiminnassaan osa- ja määräaikaistamista vastaan. Enemmistö luottamusmiehistä on kääntynyt ongelmatilanteissa liiton puoleen, ja heistä yhdeksän kymmenestä on tyytyväisiä saamaansa asiantuntijapalveluun.
Liitto on tärkein taho, josta luottamusmiehet odottavat saavansa tukea edunvalvonnan ongelmatilanteissa – yli 80 prosenttia hakee tukea nimenomaan liitosta. Lähes 40 prosentilla luottamusmiehistä on tukenaan ammattiosasto, työhuonekunta tai työpaikan edunvalvontaryhmä. Ammattiosaston järjestämään luottamusmiesten yhteistoimintaan osallistuu kaksi kolmesta luottamusmiehestä.
Lisätietoja
tutkimussihteeri Jyrki Helin, puh. (09) 7721 439 tai 040 731 2388