Tilaajavastuu ja kanneoikeus tupon tavoitteeksi

Ihalainen perää tilaajavastuuta työelämän rehtien pelisääntöjen tueksi

– Syksyn tulokierrokselle on SAK:ssa hahmottumassa kolme keskeistä laadullista tavoitetta. Näistä on alkusyksyn keskusteluissa korostunut erityisesti palkansaajien turvallisuuden parantaminen irtisanomisissa ja työelämän muutostilanteissa. Muutosturvallisuuteen kytkeytyvät kuitenkin myös kysymykset tilaajavastuusta ja ammattiliittojen kanneoikeudesta sekä luottamusmiesten aseman parantamisesta, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen valtakunnallisilla SAK-päivillä Lahdessa lauantaina. SAK-päiville kokoontuu viikonvaihteessa noin 600 SAK:n ammatillisten paikallisjärjestöjen jäsentä.

SAK pitää välttämättömänä, että työn tilaaja ja teettäjä asetetaan vastuuseen lakien ja reilujen työmarkkinapelisääntöjen noudattamisesta. Tuoreet tapahtumat esimerkiksi pääministerin virka-asunnon Kesärannan korjaustyömaalla, Helsingin oikeustalon työmaalla ja Tampereen Raatihuoneen peruskorjauksessa ovat esimerkkejä siitä, että yritysketjuihin mahtuu yrityksiä, jotka rikkovat pelisääntöjä. Tilaajavastuun kohentaminen on teollisuuden ohella tärkeä myös yksityisillä ja julkisilla palvelualoilla ja kuljetusaloilla.

Tilaajan vastuu tarkoittaisi sitä, että työn tilaaja- tai teettäjäyritys viime kädessä vastaa siitä, että vuokrafirman tai alihankkijan työntekijä saa työehtosopimuksen mukaisen palkkansa ja yhteiskunta sosiaaliturvamaksu- ja verosaatavansa. Tilaajan vastuuta tukemaan tarvitaan tehokkaampia keinoja myös jälkikäteisvalvontaan, kuten ammattiliittojen itsenäinen kanneoikeus. Tarkoituksena ei ole ryhtyä tuomariksi vaan saada asia vireille.

Tilaajan vastuun toteuttaminen ei suinkaan merkitse sitä, että rehellinen ja velvoitteensa hoitava yritys joutuisi maksumieheksi alihankkijan tai vuokrafirman työsuhteisiin tai sivukuluihin liittyvistä laiminlyönneistä. Tilaajayritys voi tekemissään sopimuksissa aina varautua vastuuseensa ja varmistaa alihankkijan tai vuokrafirman taustat ja luotettavuuden sekä ennen maksusuorituksia tarkistaa, että työntekijöiden palkat on maksettu oikein ja sosiaaliturvamaksut ja ennakonpidätykset on suoritettu.

Tilaajan vastuulla on ennaltaehkäisevä vaikutus, sillä se pakottaisi nykyistä tarkemmin tilaajan harkitsemaan, voiko esimerkiksi alimman tarjouksen tehnyt yritys toteuttaa työn lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia noudattaen. Alalla toimiva yritys kykenee hyvin jo tarjoushinnastakin arvioimaan onko tarjoajalla puhtaat jauhot pussissa.

Työntekijöiden ja yhteiskunnan ohella lakien ja sopimusten noudattamatta jättämisestä kärsii myös työnantajien pääjoukko, rehdisti toimivat yritykset, jotka eivät pysty kilpailemaan pelisääntöjä rikkovien yritysten kanssa. Siksi työnantajajärjestöjen uskoisi olevan valmiita tukemaan rehtien pelisääntöjen työmarkki-noita.

Lisätietoja:
vastaava lakimies Jorma Rusanen, puh. 040 548 5661

***

Tilaajavastuu on jossakin muodossa käytössä monissa Euroopan maissa, esim.:

• Ranskassa vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen vastuu kattaa työntekijöiden palkkasaatavat ja työnantajan sivukulut; ammattiliitoilla on kanneoikeus
• Itävallassa tilaajayritys vastaa palkkaamansa urakoitsijan ja tämän aliurakoitsijan palkkasaatavista.
• Saksassa vastuu ulottuu läpi ketjun: ketjussa ylempänä oleva vastaa aina myös oman aliurakoitsijansa pestaamien urakoitsijoiden jättämistä saatavista. Saksassa on käytössä rangaistussakko, jonka edellytyksenä on tuottamuksellisuus aliurakoitsijan valinnassa &#;8211 enimmäismäärä on 511 000 euroa.
• Belgiassa laki asettaa tilaajavastuuta sekä urakointitilanteessa että työvoimanvuokrauksessa.
• Myös Ruotsissa on valmistunut rakennusalan tilaajavastuuta koskeva lakiesitys.
• Suomessa työmarkkinaosapuolet ovat rakennusalalla lähteneet oma-aloitteisesti liikkeelle ja kehittäneet tilaajan vastuuta työsuhdesaatavista sopimusmääräyksin ja yhteisin ohjein. Tämä ei yksin riitä, vaan sopimusten ohella lainsäädäntöä on korjattava niin, että tilaajavastuu toteutuu käytännössä kaikilla aloilla.