Keskusteleva ja avoin työyhteisö

– Tämä on paras työyhteisö, jossa olen ollut töissä, ja minulla on jo sentään työvuosia, kertoo Virpi Lecklin, joka työskentelee A-Klinikkasäätiön Kotkan päihdeklinikan korvaushoitoyksikössä sosiaaliterapeuttina ja työnohjaajana. Lisäksi hän on JHL:läinen pääluottamusmies.

– Organisaatiouudistukset, henkilöstön muutokset ja remontit ovat koetelleet työyhteisöämme, mutta nämä koettelemukset ovat vain hitsanneet porukkaa tiiviimmin yhteen. Pahimmillaan meitä oli seitsemän henkeä yhden työhuoneen varassa.

– Minusta tuntuukin, että ne jotka ovat jääneet tähän työyhteisöön, tykkäävät henkeen ja vereen tästä työstä. Ja tästä työstä pitääkin tykätä, jotta jaksaa. Työ vaatii rohkeutta, huumoria, sietokykyä ja ammatillista osaamista, Lecklin luettelee.

– Porukan vankka ammattitaito on yksi hyvän työyhteisömme rakennuspuista.

Ja vastaava sairaanhoitaja, porukan lähiesimies ja työsuojeluvaltuutettu Sonja Eerola pitää rikkautena sitä, että työyhteisössä on eri-ikäisiä ja työuransa eri vaiheissa olevia.

– Myös meidän erilainen koulutustausta sekä erilaiset työkokemukset laitos- ja avohoidon puolelta rikastuttavat työyhteisöä. Näin olemme oppineet arvostamaan toistemme mielipiteitä ja osaamista, arvioi Eerola.

– Meidän työyhteisössä kaikki kantavat vastuunsa omista töistään. Onkin tärkeää, että jokainen tuntee tonttinsa. Mutta kyllä meilläkin selkeä työnjako haki paikkaansa.

Huumoria, innostusta ja suoraa puhetta

Virpi Lecklin on vahvasti sitä mieltä, että hyvä huumori auttaa heidän työyhteisössään.

– Olemme oppineet sanomaan asiat suoraan ja sekä ottamaan vastaan että antamaan rakentavaa kritiikkiä.

Lecklin ja Eerola pitävät tärkeänä, että kaikki innostuvat uusista asioista. Ja koko porukka on koulutusmyönteistä. Hieno juttu on myös se, että työnantaja kannustaa koulutukseen.

– Meillä on hyvä lähiesimies ja muutkin esimiehet, Virpi Lecklin kehuu.

– Toisaalta kun samassa työyhteisössä on JHL:n pääluottamusmies, Tehyn luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu lähiesimiehenä ja neljällä on aikaisempaa esimieskokemusta, niin asioiden pitääkin onnistua. Tai sitten pitää valittaa luottamusmiehille tai työsuojeluvaltuutetulle, nauraa Lecklin.

Rankassa työssä säästettävä itseä

Työ on melko syövää. Koskaan ei voi etukäteen tietää, millaisella fiiliksellä asiakkaat tulevat. Koko ajan pitää olla valmiina reagoimaan. On tärkeää, että jokainen kokee olevansa turvallisessa työpaikassa. Kotkan korvaushoitoyksikössäkin on muutettu rakenteita ja huonejärjestyksiä, jotta turvajärjestelmät olisivat kunnossa.

– Meillä on keskusteleva tiimi, mutta viimeisen vuoden aikana on alettu hyödyntää paremmin myös asiakaspalautetta. Siinä tuli esille tiedonkulku, jota olemmekin lisänneet.

Asiakaskunta on tiiviimmin mukana kehittämisessä. Palautteen perusteella ryhdyimme tekemään kuukausitiedotetta ja muutenkin vuorovaikutuksellista yhteistyötä on lisätty.

Työ on henkisesti rankkaa ja porukkaa on vähän. Kotkalaiset ovat tämän ongelman kääntäneet päälaelleen ja valituksen sijaan katsovatkin, miten voivat tällä porukalla tehdä työt paremmin. Negatiiviset asiat on käännettävä positiivisiksi.

Itsensä säästäminen on tällaisessa työssä tärkeää.

– Itsensä rajaaminen ja säännöllinen työnohjaus ovat tärkeitä. Olemme myös oppineet tuntemaan itsestämme ja toisistamme väsymyksenmerkit. Burn outit ovat monelle meistä tuttuja, Lecklin toteaa.

– Kerromme nyt avoimesti, jos jollakin on vaikea päivä. Ei meillä tarvitse leikkiä supersankaria, vaikka työn into onkin kova, Eerola korostaa.

Aino Pietarinen