Työelämän laadulliset asiat otettava vakavasti
Voisi sanoa, että työelämän laatuun liittyvät asiat on tavattu mieltää pehmoasioiksi, joita on kehitetty muiden asioiden jälkeen, jos rahaa tai aikaa sellaiseen on vielä riittänyt. Tämä vanhanaikainen ajattelu alkaa onneksi vähitellen väistyä ja tilalle on tullut realismia. Hyvä työelämä itsessään on äärimmäisen tärkeä asia, lähes työelämän perusoikeuksiin kuuluva asia. Tämän lisäksi sille on annettavissa myös taloudellista merkitystä.
Suomen kansantalouden kestokyky on entistä riippuvaisempi tuottavuudesta, siitä mitä saamme aikaan työtunneillamme. Tuottavuutta voidaan kehittää joko pakottamalla ja ahdistamalla työntekijöitä tai parantamalla työn tekemisen tapoja ja työn laadullisia elementtejä. Kumpaakin tapaa on käytetty. Pakottamalla ei päästä kovinkaan pitkälle ja lopputuloksena saattaa olla erilaisia ihmisen hyvinvointia vähentäviä, kuten myös tuotannon arvoa vähentäviä ilmiöitä. Näistä esimerkkeinä voi mainita vaikkapa ihmisen fyysisen tai psyykkisen työkunnon heikentymisen ja kalliit laatuvirheet tuotannossa. Sen sijaan kehittämällä työskentelymenetelmiä siten, että ihminen voi oppia uutta ja käyttää monipuolisesti osaamistaan, päästään kestävään tulokseen, jossa sekä ihmisen hyvinvointi että työn tuottavuus paranevat.
Talous on nykyään kaikessa toiminnassa mittari, jolla toimintoja arvotetaan. Näin ei pitäisi olla, sillä ihminen ei ole pelkästään tuotannontekijä, vaan ihmisarvo työssä on talouttakin tärkeämpää. On traagista, että esimerkiksi työtapaturmissa Suomi ei ole päässyt parempaan suuntaan. Viime vuonna Suomessa tapahtui yli 100 000 vakuutuslaitosten korvaamaa työtapaturmaa ja määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Mikäli työelämää kehitettäisiin systemaattisesti paremmaksi, näiden lukujen olettaisi myös kehittyvän myönteisempään suuntaan. Myös liiallisen fyysisen ja psyykkisen kuormittuneisuuden kokemisessa Suomi on synkkä maa. Työtä pitää kehittää siten, että liiallisista kuormitustekijöistä päästään eroon tai vähintäänkin nykyistä parempaan tilaan. Myös väkivallan uhka ja kiusaaminen ovat työelämässä esiintyviä ilmiöitä, jotka pitää saada aisoihin.
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila osallistui torstaina 14.7. Porin SuomiAreenassasosiaali- ja terveysministeriön järjestämään keskustelutilaisuuteen &#;8221Sairaan kaunis työelämä – mistä lääkkeet?” yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon, EK:n ylilääkäri Jan Schugkin ja Trainer’s Housen valmentajan Jari Sarasvuon kanssa.