Palkansaajien ostovoima kasvaa ennakoitua paremmin

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen hyvät mahdollisuudet

Tulopoliittisen selvitystoimikunnan arvion mukaan palkansaajien käytettävissä olevat reaalitulot kasvoivat viime vuonna kolme prosenttia. Tänä vuonna niiden arvioidaan kasvavan runsaat kolme ja puoli prosenttia.

– Molempina vuosina kasvu on selvästi nopeampaa kuin tulopoliittista sopimusta solmittaessa arvioitiin. Viime vuonna palkansaajien ostovoima kasvoi ennakoitua nopeammin siksi, että inflaatio jäi odotettua hitaammaksi. Tänä vuonna nopeampi kasvu johtuu työllisyyden odotettua nopeammasta paranemisesta ja siitä, että verotuksen taso kevenee mm. työeläkemaksujen väliaikaisen alenemisen takia ennakoitua enemmän, sanoo SAK:n ekonomisti Jorma Antila.

Antilan mukaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen onkin nyt hyvä mahdollisuus, kun talous kasvaa hyvää vauhtia ja työllisyys paranee. Pitkäaikaistyöttömät eivät kuitenkaan parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta automaattisesti saa työpaikkaa, vaan he tarvitsevat koulutus- ja muita tukitoimia, joihin pitää nyt panostaa voimakkaasti. Lisäksi valtiolta ja kunnilta tarvitaan toimia, joilla saadaan lisää kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja kasvukeskuksiin.

Viime vuonna palkansaajien vuosiansiot nousivat keskimäärin 3,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Sopimuskorotuksen vaikutus oli 2,5 prosenttiyksikköä ja liukuman sekä rakenteellisten tekijöiden vaikutus 1,3 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna palkankorotukset ovat hieman pienemmät kuin viime vuonna ja ne ajoittuvat myöhemmäksi. Siksi palkansaajien vuosiansioiden arvioidaan nousevan tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna. Vuosiansiot nousevat arvion mukaan tänä vuonna keskimäärin 2,8 prosenttia viime vuodesta. Sopimuskorotuksen vaikutus on 1,7 prosenttiyksikköä ja liukuman sekä rakenteellisten tekijöiden vaikutus 1,1 prosenttiyksikköä.

Työllisyys parani viime vuonna 35 000 hengellä ja tänä vuonna työllisyyden arvioidaan paranevan edelleen noin 30 000 hengellä. Työpaikat lisääntyvät erityisesti rakennustoiminnassa ja palvelualoilla sekä osin myös teollisuudessa.

Työllisyyden paraneminen ei kuitenkaan ole vähentänyt työttömyyttä merkittävästi, koska suuri osa työpaikan saaneista on tullut työvoiman ulkopuolelta. Työministeriön tilaston mukaan työttömistä liki 60 %, noin 160 000 henkeä, oli viime vuonna pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömänä olleiden) osuus kaikista työttömistä on kasvanut parina viime vuonna ja pitkäaikaistyöttömyys on suhteellisesti suurin ongelma Uudellamaalla ja muualla Etelä-Suomessa.

Avoimet työpaikat ja työttömät kohtaavat yhä heikommin toisensa. Avoimia työpaikkoja syntyy eniten kasvukeskuksiin, mikä edellyttäisi työttömien muuttamista niihin. Muuttamista haittaa kuitenkin mm. asumisen kalleus kasvukeskuksissa.

Tulopoliittinen selvitystoimikunta: Arvioita sopimuskauden taloudellisesta kehityksestä (pdf)

Lisätietoja:

Ekonomisti Jorma Antila, puh. 040 586 1028