Yhdessä rakennetut eettiset pelisäännöt tukevat suomalaisyritysten menestymistä

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen, Eettinen foorumi, Helsinki

Yhä useampi kuluttaja, kansalainen ja palkansaaja edellyttää, että yritykset kantavat toiminnastaan yhteiskunnallista ja ympäristövastuuta. Yritys, joka rikkoo esimerkiksi ympäristöön liittyviä velvoitteitaan, riskeeraa pahemman kerran maineensa asiakkaiden ja suuren yleisön silmissä.

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike on eri yhteyksissä nostanut esille kauppaan, investointeihin ja tuotannolliseen toimintaan liittyviä eettisiä pelisääntöjä. Erityisesti ammattiyhdistysliike on painottanut työelämään liittyviä normeja vastapainona maailmankaupan ja investointien vapauttamiselle.

Yritykset, ammattiyhdistysliike ja valtiovalta ovat hyväksyneet Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n perustyöoikeussopimukset, joissa tunnustetaan työntekijäin oikeus järjestäytymiseen ja kollektiiviseen sopimiseen, kielletään pakkotyön käyttö, rajoitetaan lapsityövoiman käyttöä sekä torjutaan kaikenlainen syrjintä työelämässä. Osapuolet ovat myös kesällä 2000 hyväksyneet uusitun ja tiukennetun OECD:n ohjeiston monikansallisille yrityksille, jossa samat periaatteet tunnustetaan. Monet yritykset ovat vapaaehtoisesti ottaneet käyttöön omia toimintaohjeistojaan, joissa työelämän perusoikeudet tunnustetaan. Käytäntö on kuitenkin usein kaukana sopimuksista tai julistetuista periaatteista.

Ammattiyhdistysliike on aloittanut merkittävän vuoropuhelun kansainvälisten rahoitusinstituutioiden, Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin kanssa. Tällä on ollut vaikutusta siihen, että näiden instituutioiden toiminta on viime aikoina muuttunut paljon avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Konkreettinen saavutus kansainvälisen ay-liikkeen vaikutuksesta on se, että Maailmanpankin urakkasopimuksia koskevissa ohjeistuksissa on perustyöoikeuksien huomioon ottaminen nostettu urakkasopimuksen saamisen ehdoksi.

Ay-liikkeen perinteinen vaikutuskanava eri myös työelämän perusoikeuksiin liittyvissä asioissa on suora sopiminen yritysten kanssa. Tällaisia sopimuksia on solmittu erityisesti kansainvälisten ammattisihteeristöjen ja samoilla sektoreilla toimivien monikansallisten yritysten välillä.

Olemme myös voineet havaita, että monet tärkeinä pitämistämme periaatteista ja tavoitteista on kirjattu suomalaisten yritysten ja suomalaisen elinkeinoelämän järjestöjen laatimiin eettisiin ohjeistoihin. Esimerkiksi Työnantajien ja teollisuuden TT:n puoli vuotta sitten julkaisemaan oppaaseen ”Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu” on oivallisella tavalla kirjattu niitä keskeisiä vastuita, joita suomalaisen elinkeinotoiminnan tulee maailmanlaajuisesti ottaa huomioon.

Vuoropuhelun ja yhteistyön synnyttäminen oli lähtökohtana aloitteessa, jolla ay-liikkeen, kirkon ja useiden kansalaisjärjestöjen edustajat kesällä 2000 esittivät, että Suomeen perustettaisiin Eettinen foorumi.

Järjestöjen ajatuksena oli mm. kannustaa suomalaisia yrityksiä laatimaan omia tai ottamaan käyttöön olemassa olevia kansainvälisiä eettisiä koodistoja. Järjestöt esittivät, että näissä koodistoissa tulisi ottaa huomioon YK:n Ihmisoikeuksien ja Lapsenoikeuksien julistuksen periaatteet, ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista sekä sisällyttää tähän kokonaisuuteen taloudellisesti kestävän kehityksen ja ympäristön huomioon ottamisen periaatteet.

Suomalainen ammattiyhdistysliike on toiminnallaan kotimaassa osoittanut vastuullisuutensa yhteiskunnallisesti tärkeiden kysymysten, taloudellisen kasvun, työllisyyden sekä yhteiskunnallisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamisesta. Nämä tavoitteet on saavutettu hyvällä yhteistyöllä ja sopimisella. Talouden kansainvälistymisen ja globalisoitumisen vauhdin kiihtyessä on kansainvälistä yhteistyötä lisättävä. Uskon, että siitä löytyy myös tulevina vuosina se vahvuus, jolla suomalaiset yritykset pärjäävät kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa työ- ja ihmisoikeuksia polkematta, luontoa vaalien ja ympäristöä kunnioittaen.