Lyly: Nyt tarvitaan kasvua, ei leikkauksia
SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä julkinen talous on saatettava pidemmällä aikavälillä tasapainoon, mutta keinot tähän on valittava huolella. Kestävyysvajeen todellinen suuruus riippuu siitä, kuinka nopeasti uudelle kasvu-uralle päästään.
– Valtiovarainministeriön raportti julkisen talouden kestävyysvajeesta on eräänlainen kauhuskenaario, joka lähtee siitä, että suunnilleen kaikki Suomen taloudessa ja työllisyydessä toteutuisi pahimman kautta. Se ei ole totuus tai edes ennuste, vaikkakin kuvaa meneillään olevan laman syvyyttä ja viime vuosina harjoitettua talouspolitiikkaa, Lyly sanoi lauantaina Mikkelissä SAK:n paikallisjärjestön 80-vuotisjuhlan yhteydessä.
– Julkisen talouden kohtalo riippuu siitä, kyetäänkö Suomessa luomaan riittävästi työllistävää kasvua. Työurat eivät Suomessa pitene millään koulutus-, työvoima- tai eläkepoliittisella uudistuksella, ellei tarjolla ole työpaikkoja. Olen varma, että kaikilla työmarkkinaosapuolilla on tahtoa hakea yhteisiä ratkaisuja työllistävän kasvun aikaansaamiseksi. Tällainen työ sopisi hyvin työuraneuvottelujen jatkohankkeeksi, ehdottaa Lyly.
Työurien pidentämisen lisäksi on Suomessa pidetty esillä menojen leikkauksia ja verojen kiristämistä. Finanssipolitiikan kiristämisen aika ei ole Lylyn mielestä vielä käsillä.
– Finanssipolitiikan elvyttävää perusvirettä on syytä jatkaa niin kauan, että talous on varmasti ja selkeästi kasvamassa. Julkisen talouden tasapainottaminen on syytä aloittaa vasta seuraavalla vaalikaudella. Työ jatkuu joka tapauksessa vielä sitä seuraavalle vaalikaudelle, sanoo Lyly.
Julkisten menojen hillinnän on tapahduttava kuntarakenteita uudistamalla ja tuloksellisuutta parantamalla. Lylyn mielestä hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan nykyistä tasoa ei saa leikata, sillä se johtaisi eriarvoistumisen kiihtymiseen entisestään.
Lylyn mukaan veroasteen maltillinen nostaminen on täysin mahdollista, kunhan työnteon kannustimista samalla huolehditaan. Tarvittavat veronkiristykset on kohdennettava oikeudenmukaisesti siten, että ne huomioivat ihmisten erilaisen veronmaksukyvyn. Eniten korotusvaraa on pääomatulojen ja omaisuuksien verotuksessa. Työeläkemaksujen korotustarve lähitulevaisuudessa aiheuttaa paineita myös palkansaajien pakollisten maksujen kiristymiseen.
– Lisäksi kannattaa huomata, että maan hallitus on tällä vaalikaudella tehnyt erilaisia veronalennuksia yli neljällä miljardilla eurolla, joten varaa nykyistä suuremmille toiseen suuntaan meneville ratkaisuille on varmasti.