Työllisyysasiat tapetille budjettiriihessä
Vuoden 2005 valtion talousarvion valmistelu on käynnissä. Valtiovarainministeri käsittelee budjettiesitystä 28.-29.7. Hallituksen budjettiriihi pidetään 18.-19.8.
SAK painottaa vuoden 2005 talousarvioesityksen valmistelussa erityisesti seuraavia asioita:
Hallituksen on tehostettava työllisyyspolitiikkaansa ja pidettävä kiinni työllisyystavoitteestaan, 100 000 uuden työpaikan luomisesta vaalikauden aikana.
Työttömien aktivointiaste on nostettava hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti 30 prosenttiin jo vuoden 2005 aikana. Työmarkkinatuesta on tehtävä aktiivinen ja joustava työllistämistuki. Koska työllistymisen esteenä ovat useimmiten puutteet osaamisessa, tarvitaan laaja kirjo osaamisen parantamiseen tähtääviä toimia.
Työllisyyttä on tuettava myös verotuksen keinoin, muun muassa työvaltaisten palvelujen arvonlisäveroalennusten avulla. Työn verotuksen keventämisessä etusijalle on asetettava pieni- ja keskituloiset palkansaajat. Työssäkäymisen tukemiseksi SAK esittää matkakuluvähennyksen laajentamista. Veronkevennyksiä ei tule rahoittaa supistamalla kansalaisille tärkeitä julkisia palveluja tai sosiaalisia tulonsiirtoja.
Jos hallitus ottaa työllisyyden hoitokeinona käyttöön työnantajamaksujen lisäporrastuksia, on niiden täytettävä ainakin seuraavat edellytykset:
- Porrastukset eivät saa aiheuttaa vääristää työmarkkinoita osa-aikatyötä suosiviksi ja työsuhteita pilkkoviksi. Portaat eivät saa johtaa palkkakuoppiin ja keinotekoisiin esteisiin pienituloisten ansioiden kehitykselle ja aiheuttaa näin köyhyysongelmia.
- Jos portaat tarkoittavat työnantajamaksujen alennuksia pienipalkkaisten osalta, ei järjestelmän toteutus saa synnyttää julkiseen talouteen aukkoa, joka on este ostovoimaa lisäävälle veropolitiikalle ja työllisyyden hoidon edellyttämille investoinneille.
- Työnantajamaksujen muutoksilla ei saa heikentää sosiaaliturvan rahoitusta ja murentaa ansioturvan vakuutusperiaatetta. Portaita ei pidä ottaa käyttöön ansioturvassa.
Liikenneinfrastruktuurin kehittämistä käsitelleen ministerityöryhmän esityksiä on ryhdyttävä toteuttamaan niin, että Suomen kansainvälistä kilpailukykyä nopeimmin edesauttavat hankkeet asetetaan etusijalle. Näitä ovat muun muassa vientisatamahankkeet sekä tie- ja ratayhteydet Venäjälle. Investoinnit lisäävät myös rakennus- ja logistiikka-alojen työllisyyttä. Rahoituksen järjestämisessä on hyödynnettävä elinkaarimallia ja esimerkiksi työeläkerahastojen mahdollisuudet sijoittaa väyläinvestointeihin on selvitettävä pikaisesti.
Sairausvakuutuksen rahoitus on uudistettava kestävällä tavalla ja siten, ettei palkansaajien nettotason maksurasitus nouse uudistuksen lähtövaiheessa.
Koulutuksen voimavarat on turvattava. Suomen menestys kiristyvässä maailmantalouden kilpailussa perustuu korkeaan osaamiseen. Erityisesti aikuiskoulutukseen tarvitaan lähivuosina lisäpanostuksia. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen tarvitaan tuntuva tasokorotus. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma Nosteeseen on varattava määrärahat siten, että vähintään 10 000 opiskelijaa voi aloittaa opinnot vuosittain.
Opetusministeriön valmisteleman ammatillisen osaamisen näyttöuudistuksen kustannuksiin on varauduttava valtion talousarviossa. Näytöt syventävät ammatillisen peruskoulutuksen työelämäyhteistyötä entisestään.
Opintotuen kehittämisen painopiste on oltava toisen asteen ammattiin opiskelevien opintotuen epäkohtien poistamisessa. Opintorahan alhaisen tason ja tutkintojen laajenemisen takia toisen asteen ammattiin opiskelevat nostavat opintolainaa yhtä paljon kuin korkea-asteen opiskelijat.
Toimintansa aloittanut Keskusrikospoliisin harmaan talouden torjunnan ja ulkomaalaisen työvoiman valvontayksikkö tulee vakinaistaa, ja vuoden 2005 talousarviossa sille tulee turvata vähintään miljoonan euron rahoitus.
Lisätietoja
Ohjelmapäällikkö Sinikka Näätsaari, puh. (09) 7721 442, 040 731 2384