ILO:n globaali raportti: Joka kahdeksas lapsi tekee vaarallista työtä
Arviolta noin 180 miljoonaa eli joka kahdeksas 5-17-vuotias lapsi tekee vaarallista työtä. Tämä on noin 73 prosenttia kaikista 246 miljoonasta lapsityöläisestä. Kahdeksan miljoonaa lasta tekee kaikkein pahimpiin lapsityön muotoihin kuuluvaa työtä. Pahimmiksi ja vaarallisimmiksi lapsityön muodoiksi lasketaan esimerkiksi kaivostyöt, syvänmerenkalastus ja prostituutio. Näiden lisäksi monet muut harmittomilta vaikuttavat työt ovat vaarallisia pienille, aliravituille ja suojattomille lapsille.
Taloudellisessa toiminnassa on mukana kaikkiaan noin 352 miljoonaa lasta, näistä noin 106 miljoonaa tekee työtä, jonka teettäminen lapsilla katsotaan hyväksyttäväksi. Tällaisia ovat kevyet kotityöt tai työ, joka on osa lapsen opetusta.
Toiminnassa lapsityövoiman käyttöä vastaan on viime vuosikymmenen aikana tapahtunut huomattavaa kehitystä. Silti hälyttävän suuri määrä lapsia tekee yhä lapsityötä sen vaarallisimmissa muodoissa, todetaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n A Future without child labour -raportissa. Raportti on järjestön laajin lapsityövoimasta tehty selvitys. Raportissa on uutta se, ettei lapsityövoimaa käsitellä yhtenäisenä kategoriana vaan se jaetaan ryhmiin sen haitallisuuden mukaan.
Lapsityövoiman käytön syyt ovat taloudellisia ja sosiaalisia. Lapsityövoiman tarjontaan vaikuttavat esimerkiksi ihmisarvoisen työn puuttuminen aikuisilta, sosiaaliturvan puute, koulutuksen heikko taso ja lasten sosiaaliset odotukset. Työvoiman kysyntään vaikuttavat työnantajien halu saada halpaa ja joustavaa työvoimaa, lakien toimeenpanon laiminlyöminen ja pienten perheyritysten huono kannattavuus. Myös erilaiset kriisit, kuten sodat, luonnonmullistukset ja taudit lisäävät lapsityövoiman käytön todennäköisyyttä.
Lapsityövoiman ongelma on vaikea. Lapset siirtyvät työstä toiseen ja monet yhdistävät koulunkäynnin ja työnteon. Lapsityövoiman käyttöä ei ole saatu täysin kitkettyä edes maista, joissa on korkea tulotaso, toimiva koulutusjärjestelmä ja asianmukainen lainsäädäntö. On olemassa viitteitä siihen, että lapsityövoiman käyttö laittomassa ja rikollisessa toiminnassa lisääntyy.
Määrällisesti eniten lapsityövoimaa käytetään Aasiassa, jossa on 127 miljoonaa 5-14-vuotiasta lapsityöntekijää, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lapsityöntekijöitä on 48 miljoonaa, Latinalaisessa Amerikassa 17,4 miljoonaa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa yhteensä noin 13 miljoonaa. Noin 2,5 miljoonaa eli yksi prosentti lapsityöntekijöistä on teollistuneissa maissa. Teollistuneiden maiden lapsityövoiman osuutta ei ole laskettu ennen tätä ILO:n raporttia.
Tietoisuus lapsityövoiman käytöstä ja vaatimukset sen lopettamisesta ovat kasvaneet. Suuren yleisön tietoisuuteen kysymys on noussut paljolti ILO:n toiminnan kautta. Vuonna 1999 solmittu yleissopimus 182 lisäsi yksimielisyyttä tarpeesta puuttua lapsityövoiman käytön pahimpiin muotoihin välittömästi. Tavoitteena on lapsityövoiman käytön lopettaminen kokonaan.
Sopimuksen ratifiointi on edennyt ennätyksellisen nopeasti, Suomi ratifioi sen tammikuussa 2000. Suurin osa maailman hallituksista myöntää lapsityövoiman käytön olevan ongelma.
Lapsityövoimaongelman hoitamisesta on viime vuosikymmenten aikana kerätty yhä enemmän tietoja, joiden avulla on mahdollista laatia tehokkaampia toimintaohjelmia, kuten ILO:n IPEC-ohjelma. Kunnollinen tutkimus on välttämätöntä, jotta monimutkaista kysymystä voidaan ymmärtää. Tehokas toiminta on mahdollista vasta tutkimuksen ja lasten kokemusten kuulemisen kautta.
Kansainvälisen yhteisön tukeman hallitusten, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä muiden kansalaisjärjestöjen kumppanuuden kautta asiassa päästään eteenpäin: lapsia saadaan käymään koulua heille vahingollisten töiden tekemisen sijaan, lapsia ja heidän perheitään tuetaan paremman ja turvallisemman toimeentulon hankkimisessa ja estetään uusia lapsia joutumasta työvoimaksi.
Lisätietoja:
SAK:n kansainvälisen osaston johtaja Marjaana Valkonen
Puh. (09) 7721 306 tai 0400 705 136