STTK, SAK ja Akava: EU:n laajeneminen muuttaa rakennepolitiikan painopistettä
Keskustelu Euroopan Unionin tulevaisuuden alue- ja rakennepolitiikasta on toden teolla alkamassa. Avoimia kysymyksiä riittää; mm. kuinka paljon EU:n laajeneminen paisuttaa rakennerahaston budjettia, uhkaako tuki mennä jatkossa kokonaan uusiin jäsenmaihin tai mihin niukkenevat varat pitäisi jatkossa käyttää.
Suomalainen palkansaajaliike haluaa osaltaan vaikuttaa rakennepolitiikan muotoutumiseen. Keskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA ovat laatineet yhteisen keskusteluavauksen rakennerahastokauden 2007-2013 linjauksiksi. Aihetta käsiteltiin tänään palkansaajajärjestöjen rakennerahastoseminaarissa Helsingissä.
EU:n aluekehittämisen rakennerahastot kattavat EU:n budjetista kolmanneksen. Vuonna 2004 EU laajenee lähes kolmenkymmenen maan yhteisöksi. On luultavaa, että rakennerahastojen painopiste siirtyy uusiin jäsenmaihin. Suurimmat haasteet ovatkin edessä seuraavalla rakennerahastojen ohjelmakaudella vuosina 2007-2013.
Tärkeintä investoinnit henkiseen pääomaan
SAK, STTK ja AKAVA korostavat, että varoja kohdennettaessa tärkeintä ovat investoinnit inhimilliseen pääomaan. Esimerkiksi työelämässä olevien ammattitaidon ajan tasalla pitämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan aktiivisia toimia. Tietoja ja taitoja on parannettava sekä perinteisillä aloilla että tietoyhteiskuntaan ja teknologiaan liittyvillä kasvualoilla.
Keskusjärjestöt painottavat myös uusien ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen tärkeyttä, täystyöllisyyden edistämistä, työn organisoinnin parantamista, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämistä.
Uusien jäsenmaiden osalta keskusjärjestöt korostavat demokraattisten rakenteiden vahvistamisen tärkeyttä. Työmarkkinajärjestöjen vakaiden neuvottelusuhteiden kehittäminen uusissa jäsenmaissa on välttämätön edellytys työmarkkinoiden toimivuudelle, työelämän tasavertaisuudelle ja työllisyyden edistämiselle.
Rahoituksen turvaa oma sosiaalirahasto
Inhimillisten voimavarojen kehittäminen turvataan vain riittävällä rahoituksella. SAK:n, STTK:n ja AKAVA:n mielestä parhaiten rahoituksen turvaa oma sosiaalirahasto, jonka merkitystä tulee entisestään lisätä.
Järjestöt suhtautuvat kielteisesti Euroopan komission esittämään rahastojen yhdistämiseen. Jäsenmaiden lisääntyessä myös rahastojen hallinnointi on uudistettava ja korostettava toimien tuloksellisuutta maksatusten toteutumisen seurannan rinnalla. Järjestöt arvioivat, että poliittisen ohjauksen sekä tavoitteiden ja tulosten seurannan avulla voidaan varmistaa toiminnan ja ohjauksen nykyistä parempi tuloslähtöisyys.
Palkansaajajärjestöt näkevät EU:n uusien tulevien jäsenvaltioiden saamisen EU-kuntoon Suomelle myönteisenä asiana. Vaikka itälaajentuminen lisää Suomen nettomaksuja EU:lle, markkina-alueen laajenemisesta aiheutuvat vaikutukset kokonaisuutena vahvistavat Suomen talouskasvua ja tulonmuodostusta.
SAK, STTK ja AKAVA painottavat, että rakennerahastovaroin ei saa tukea tuotannon siirtoja maista toisiin. Varojen järkevää käyttöä ei ole se, että EU-tukien avulla luodaan työpaikkoja yhdessä maassa ja aiheutetaan työttömyyttä toisessa.
Sosiaalinen eriarvoisuus selkeästi aluetuen kriteeriksi
SAK, STTK ja AKAVA korostavat, että aluetuen kriteereissä bruttokansantuote-kriteerin rinnalla tulee erityisesti korostaa pitkiä etäisyyksiä, harvaa asutusta ja sijaintia EU:n ulkorajalla. Vanhojen jäsenmaiden kaupunkialueet on säilytettävä rakennetuen piirissä ja rakennerahastojen avulla on torjuttava rakennemuutoksista aiheutuvaa työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.
Palkansaajajärjestöt tukevat komission esitystä, jonka mukaan tuen piiristä poistuvien alueiden osalta otetaan käyttöön siirtymäkaudet. Tukitason on alennuttava asteittain ja siirtymäkauden tulee olla vähintään yhden ohjelmakauden mittainen.
Palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät tänään Helsingissä rakennerahastoseminaarin osana Urakkana Eurooppa -kampanjaa. Seminaari keskittyi EU:n alue- ja rahastopolitiikan tulevaisuuden kysymyksiin palkansaajajärjestöjen näkökulmasta.