5 väitettä hyvästä työstä

SAK:n tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen vastaa hyvää työtä koskeviin väitteisiin.

1. Hyvää työtä on mahdoton määritellä

− Olennaista on, kenen kannalta hyvää työtä yritetään määritellä. On monia itsestään selviä tekijöitä, joita voi pitää hyvän työn kriteereinä. Työ, jossa ei satu tapaturmia, jossa ei tarvitse pelätä, joka ei sairastuta ja josta saa kohtuullista palkkaa, on varmasti kaikkien mielestä parempi kuin sellainen työ, jossa kaikki on päinvastoin. Työelämän asiantuntijat ovat myös yhtä mieltä monista muista hyvän työn osa-alueista, joita ovat muuan muassa tasavertainen kohtelu ja mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin.

− Yhtenäistä määritelmää hyvälle työlle ei kuitenkaan ole pystytty kehittelemään, koska aina voi kysyä, että kenen näkökulmasta asiaa katsotaan. Työntekijät voivat määritellä hyvän työn eri tavalla kuin työnantajat tai koko yhteiskunnan kannalta asiaa tarkastelevat asiantuntijat.

2. Työpaikan ongelmiin puuttuminen ei riitä

− Totta. Pelkästään ongelmien poistaminen ei vielä tee työstä hyvää, se on toki hyvä alku. Tavoitteenahan on kehittää työelämää niin, ihmiset jaksaisivat työssä entistä pidempään. Sitä edesauttaa, jos työntekijä pitää työtään hyödyllisenä ja mielenkiintoisena, voi hyödyntää osaamistaan, pystyy vaikuttamaan omaa työtään koskeviin asioihin ja kokee, että häneen luotetaan.

3. Vakituinen työ ja hyvä palkka riittävät

− Tämän päivän työntekijä odottaa työltänsä paljon muutakin. Työ ei saisi olla pelkästään toimeentulon väline. Sen pitäisi olla mielekästä ja sopivassa määrin haastavaa sekä pitäisi tarjota onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä.

− Jäsentutkimuksen mukaan SAK:laisille tärkeimmät työhön liittyvät asiat ovat työpaikan varmuus ja hyvät työkaverit. Hyvää palkkaa tärkeämpinä he pitävät myös mielenkiintoista työtä ja hyviä työaikoja.

4. Vaikutusvalta lisää työn mielekkyyttä

− Näin on. Useissa tutkimuksissa on todettu, että työntekijät, joilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä järjestelyihin ja työtapojen kehittämiseen, arvioivat työtänsä myönteisemmin. He myös kokevat harvemmin työnsä kuormittavaksi, sairastavat vähemmän ja pystyvät sovittamaan paremmin yhteen työn ja muun elämän.

5. On tärkeää seurata SAK:laisten työelämän tilaa

− Kyllä. Suomen hallituksen tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Tehtävämme on seurata, kehittyykö se SAK:laisilla aloilla tuohon suuntaan. Ja jos ei kehity, tiedämme minne ”korjausliikkeitä” on suunnattava. SAK:n työolobarometri on tähän tarkoitukseen hyvä seurantaväline. Sen avulla saamme kerättyä tietoa työpaikkojen arjesta sekä työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä hyvästä työelämästä.

Aino Pietarinen