SAK:n hallitus linjasi elokuun lopulla, että työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen pohjalta on mahdollista käynnistää liittokohtaiset neuvottelut.
Tulosopimuksen kohtalo ratkeaa lokakuun lopulla
Noin kuukauden kuluttua tiedämme syntyykö Suomeen keskitetty työmarkkinasopimus. Jos sopimus syntyy, uusia työpaikkoja pitäisi lähivuosina syntyä SAK:n arvioiden mukaan jopa 40 000.
Ammattiliitot käyvät parhaillaan alakohtaisia neuvotteluja elokuun lopulla syntyneen keskusjärjestöjen neuvottelutuloksen pohjalta. Neuvottelutulos määrittää sopimuskauden ja palkankorotukset.
Jos työllisyys- ja kasvusopimukseksi nimetty työmarkkinaratkaisu saadaan maaliin, työehtosopimusten päättymisajankohdat tulevat huomattavasti lähemmäs toisiaan. Tätä ”sumputusta” tavoiteltiin jo raamisopimuksessa. Jatkossa SAK:laisten liittojen neuvottelemat työehtosopimukset päättyisivät pääosin kolmen kuukauden sisällä vuosien 2016–2017 vaihteessa.
Työllisyys- ja kasvusopimus on kolmevuotinen, josta viimeinen vuosi on ehdollinen. Kolmannen vuoden palkankorotuksista liittojen on neuvoteltava 15. kesäkuuta 2015 mennessä.
Johtajilta vaaditaan malttia
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korosti työllisyys- ja kasvusopimuksen tiedotustilaisuudessa sovittujen palkankorotusten oikeudenmukaisuutta.
– Kahden ensimmäisen sopimusvuoden yleiskorotukset koskevat kaikkia suomalaisia palkansaajia. Lisäksi euromääräiset korotukset suosivat nimenomaan pienituloisia.
Sovitut kaksi korotusta, 20 euroa kuukaudessa ja 0,4 prosenttia, nostavat 2 500 euroa kuussa ansaitsevan palkkaa noin 30 euroa kuukaudessa.
Puheenjohtaja Lyly odottaa malttia myös yritysjohtajilta.
– Johtajien on osallistuttava yhteiskuntatalkoisiin ja noudatettava palkkioissaan samaa kohtuullisuutta kuin muidenkin.
Lyly muistutti, että keskitetty ratkaisu ei yksin riitä luotsaamaan Suomen vientiä kasvuun, vaan yritysten on investoitava pikaisesti tuotekehitykseen ja markkinointiin.
Eläkerahat sovitusti rahastoihin
Keskitetyn ratkaisun neuvotteleminen tuli mahdolliseksi, kun työnantajia edustava EK käänsi elokuussa kelkkansa asiassa. Palkansaajapuolella ratkaisun syntymistä avitti se, että myös työeläkemaksuista saatiin sovittua.
Neuvottelutuloksen mukaan työeläkemaksuja nostetaan aiemmin sovitulla tavalla kahtena seuraavan vuonna. EK on halunnut purkaa eläkerahastoja ja esittänyt vuosittain maksun alentamista. Jos kasvu- ja työllisyyssopimus toteutuu, eläkemaksuja ei käytetä hetkellisesti ostovoiman parantamiseen vaan niillä turvataan tulevien eläkkeiden rahoitusta.
Osana ratkaisua sovittiin työttömien asemaan liittyvistä parannuksista. Työtön voi tienata 300 euroa ilman että se vaikuttaa työttömyysturvaan, ja työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen.
Maan hallitus on luvannut ensi vuodeksi tuloverotaulukoiden 1,5 prosentin tarkistuksen 100 000 euron vuosituloihin asti ja perua kilometrikorvaukseen suunnitellun lisäkiristyksen. Lisäksi väylämaksut puolitetaan ja tavaraliikenteen ratavero poistetaan vuosiksi 2015–2017. Nämä toimet toteutuvat vain, jos keskitetty sopimus syntyy. Alakohtaisten työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen takaraja on 25. lokakuuta.
Pirjo Pajunen