SAK:n valtuuston päätöslausuma 26.5.2007
Sopimuspolitiikassa päädyttiin tällä kertaa liittokierrokselle, koska työnantajat torjuivat tulopoliittisen kokonaisratkaisun mahdollisuuden. Hallitus ei myöskään osoittanut riittävästi tahtoa tupon aikaansaamiselle. Palkankorotusodotukset ovat kasvaneet selvästi. Taustalla on mm. yritysten ennätyksellinen kannattavuus. SAK:laiset liitot lähtevät liittokierroksellekin yhteisiä laadullisia tavoitteita asettaen ja palkkaratkaisujen tasa-arvoisuutta korostaen.
Naisvaltaisten matalapalkka-alojen ansioihin on saatava sellaiset korotukset, että myös samapalkkaisuusohjelma voi toteutua. Siihen ovat hallitus ja työmarkkinajärjestöt kolmikantaisesti sitoutuneet. Hallituksen on pidettävä lupauksensa julkisen sektorin korotuksiin tarvittavan rahoituksen varmistamiseksi.
SAK:n valtuusto pitää tärkeänä hallituksen ja keskusjärjestöjen sopimaa kolmikantaista valmistelua työelämän, sosiaaliturvan ja työllisyyden kehittämisessä. Tämä yhteistyö tukee liittokierrosta.
SAK:n valtuusto korostaa työnantajille, että luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemaa on vahvistettava ja oikeuksia parannettava kaikkien alojen työehtosopimuksissa. Palkansaajien edustajina työpaikoilla toimiville luottamusmiehille on turvattava riittävät edellytykset hoitaa tätä vaativaa tehtävää. Työsuhdeturvaa tulee vahvistaa, korvauksia korottaa ja yhdenmukaistaa, tiedonsaantia lisätä sekä koulutusmahdollisuuksia parantaa ja ajankäyttöä lisätä. Luottamusmiesten aseman parantaminen on välttämätön edellytys, jotta paikallista sopimista voidaan kehittää. Tätä tukee hyvin myös EK:n esitys luottamusmiesten liiketoimintaosaamiseen panostamisesta.
Työelämän yhteisiä laatutavoitteita ovat myös vuokratyön oikeudenmukaisista pelisäännöistä sopiminen sekä määräaikaisten työsuhteiden ja vastentahtoisen osa-aikatyön vähentäminen. Määräaikaisia työsuhteita koskevan työryhmän esitykset on viipymättä vietävä eteenpäin.
Hallituksen käynnistämä sosiaaliturvauudistus valmistellaan kolmikantaisesti. Hyvin alkanut muutosturvauudistus tarvitsee laajennusta, jolla mahdollistetaan mm. nykyistä pitempikestoinen koulutus. Työvoimapolitiikan ja työttömyysturvan uudistamisessa keskeistä on työelämän parantaminen, ei työttömyysturvan heikentäminen. Suomen työttömyysvakuutuksen etuudet ovat selvästi muiden pohjoismaiden tasosta jäljessä. Työttömyysturvassa tarvitaan uudistuksia, jotka helpottavat työn vastaanottamista ja parantavat työttömien toimeentuloa.
Monen suomalaisen palkansaajan leipä tulee suoraan tai välillisesti metsästä. Puuraaka-aineen tuonnin tyrehtymisellä olisi monenlaisia vakavia työllisyysvaikutuksia. Siksi valtiovallan on huolehdittava kaikin keinoin ongelman ratkaisemisesta viivyttelemättä myös EU:n ja Venäjän välisissä neuvotteluissa.
Hallituksen kehysriihessä valtion tuottavuusohjelmaan tehdyt uudet ylimitoitetut henkilöstön vähentämissuunnitelmat vaarantavat palveluita ja ovat ristiriidassa hyvän henkilöstöpolitiikan ja kestävän tuloksellisuuden kanssa. Tie- ja rataverkon ylläpitoon ja uusiin hankkeisiin varatut riittämättömät määrärahat eivät täytä pitkäjänteisen liikenne-, ympäristö- ja työllisyyspolitiikan vaatimuksia. Kehäradan rakentamisen lykkääminen viivästyttää asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla. Rataverkon määrärahasupistuksista yritysten toiminnalle ja matkustajille aiheutuvien haittojen lisäksi seurauksena on myös henkilöstövähennyksiä.