Hyvä työpaikka on myös tuloksellinen
SAK:n Lauri Ihalainen:
– On ilahduttavaa, että suomalaisten yritysten parhaimmistosta tulee myönteistä viestiä työnteon arkipäivästä. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan eteenpäin suuntautuvissa yrityksissä on palkattu perinteisiä yrityksiä enemmän uutta työvoimaa. Niissä työntekijöillä on paljon vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, työ koetaan mielekkäämmäksi, hierarkioita on madallettu ja ilmapiiri on parempi, toteaa SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen Työministeriön tutkimuksesta ”Proaktiivinen toimintatapa, yritysten ja palkansaajien yhteinen etu?”.
– SAK:n tutkimuksissa on löydetty samat ilmiöt: työpaikoista noin kolmannes on hyvällä kehällä, joissa vallitsee yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri, joka useimmiten tuottaa myös taloudellista tulosta. Toisessa ääripäässä huonolla kehällä on niiden työpaikkojen joukko, joissa normeja alitetaan ja esimerkiksi työehtosopimuksessa jo sovituistakin asioista joudutaan vääntämään toistuvasti kättä.
– Perinteissä yrityksissä hierarkiat ovat selkeät. Palaute työstä työntekijälle on vähäistä, työntekijän vaikutusmahdollisuudet työhönsä ovat vähäiset eikä työnantaja käytä työntekijöiden osaamispotentiaalia hyväksi. Myös koulutusta on vähemmän kuin kehittyneemmällä kolmanneksella yrityksistä. Tässä joukossa ammattiyhdistysliikkeellä onkin tärkeä rooli. Juuri niissä yrityksissä on pidettävä huolta työehtosopimuksista ja niiden merkityksestä perusturvan antajana, Ihalainen painottaa.
Ihalaisen mukaan asetelma ei tietenkään ole selkeän mustavalkoinen ja korjattavaa henkilöstön kannalta riittää myös eteenpäin suuntautuvissa yrityksissä.
– Ylitöitä tehdään liikaa, alemmat naistoimihenkilöt eivät ole mukana myönteisessä kehityksessä samoin kuin muut, tulosvaatimukset lisäävät painetta, vaikka työnteko onkin mielekkäämpää. Tässäkin ammattiyhdistysliikkeellä, työpaikalta keskusjärjestöihin, on tehtävää. Miten esimerkiksi myönteinen kehitys saadaan koskemaan kaikkia työntekijöitä? Tai miten työaika pidetään sovituissa rajoissa ja yksilön mahdollisuudet työajan säätelyyn omasta elämäntilanteestaan lähtien otetaan huomioon, Ihalainen kysyi.
– Tämä tutkimus avaa uutta suuntaa ja luo Työministeriölle tutkimustraditiota ja asemaa, jota ainakin palkansaajajärjestöpuolella suuresti arvostetaan. Kaikkein suurin hyöty saadaan, kun aineistosta muodostuu aikasarjaa, joten nyt avattua linjaa pitäisi jatkaa, Ihalainen korostaa.