Työllisyys tärkein tupo-tavoite
Suomen Gallup selvitti: Suomalaiset vahvasti keskitetyn tuloratkaisun kannalla
Kansalaiset toivovat syksyn tulokierrokselta ensisijaisesti tupoa. Kaksi kolmesta (66 %) pitää tulopoliittista kokonaisratkaisua liittokohtaisia sopimuksia parempana vaihtoehtona. Liittokohtaista sopimuskierrosta toivoo joka neljäs (23 %). Suomen Gallup selvitti kansalaisten tulokierrosodotuksia SAK:n toimeksiannosta. Haastatteluun vastasi syyskuussa 1001 suomalaista.
SAK:laisista tupoa toivoo 66 prosenttia, STTK:laisista 73 prosenttia ja akavalaisista 74 prosenttia. Myös yrittäjistä kolme neljästä (79 %) pitää tupoa liittokierrosta parempana vaihtoehtona, samoin johtavassa asemassa olevista (76 %).
Ylivoimaisesti tärkein tavoite syksyn tuloneuvotteluille on suomalaisten mielestä edelleen työllisyyden parantaminen. Kolme neljästä (74 %) pitää sitä todella tärkeänä tavoitteena tälle tulokierrokselle. Seuraavasti tärkeimmäksi tavoitteeksi nousevat palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (54 %), työsuhteen vähimmäisehtojen takaaminen kaikille (42 %), inflaation hillintä (40 %) ja palkansaajien työttömyysturva (37 %). Palkankorotusten (32 %) ja verohelpotusten (33 %) tärkeyttä korostaa joka kolmas. Verokevennysten merkitys tulokierrostavoitteena on tasaisesti vähentynyt vuodesta 1999. Työaikojen lyhentäminen on erittäin tärkeä tavoite 14 prosentille suomalaisista.
SAK:laiset korostavat hiukan muita enemmän mm. vähimmäistyöehtojen takaamista kaikille, työllisyyttä sekä palkankorotusten merkitystä, sen sijaan verokevennykset ovat SAK:laisille hiukan keskimääräistä vähemmän tärkeä tavoite.
Runsas puolet suomalaisista (59 %) tekisi työllisyyden kohentamiseksi seuraavalla tulokierroksella vakauttavan tulopoliittisen ratkaisun, jossa työssäkäyvät tyytyisivät pieniin palkankorotuksiin. Vahvimmin tällä kannalla ovat maatalousyrittäjät ja eläkeläiset. SAK:laisten (52 %) ja akavalaisten (54 %) keskuudessa työllisyystupon kannatus on pysynyt jokseenkin vakaana, mutta STTK:n jäsenkunnassa tämäntyyppinen ajattelu on vahvistunut selvästi: vielä viime keväänä maltillisen työllisyytupon kannalla oli vajaa puolet sttk:laisista (48 %), nyt jopa kaksi kolmesta (66 %).
Palkankorotusodotukset ovat kuitenkin hiukan kasvussa: reilu kolmannes (38 %) vaatii seuraavalla sopimuskorotuksella suuria palkankorotuksia sillä perusteella, ettei korotusten suuruudella heidän mielestään ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen. Näkemys on vahvistumassa – lamavuosien jälkeen vuonna 1995 näin ajatteli vain 15 prosenttia suomalaisista. Enemmistö (54 %) kuitenkin edelleen torjuu näkemyksen. SAK:n jäsenkunnassa näkemykset jakautuvat tässä kysymyksessä tasan (48 %/48 %). Akavalaisista suuriakin korotuksia pitää perusteltuina 39 prosenttia, sttk:laisista 34 prosenttia.
Lisätietoja
– Suomen Gallup, tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen, puh. 040-557 2393
– SAK, johtaja Matti Tukiainen, puh. 0400-600 099
– SAK, viestintäpäällikkö Sari Aalto-Matturi, puh. 0400-508 234