Palkansaajien keskusjärjestöt: Talouskasvu ja myönteisen työllisyyskehityksen jatkuminen turvattava

Palkansaajien keskusjärjestöt kommentoivat vuoden 2002 budjettia

(Akava, SAK, STTK) Ensi vuoden talousarviossa tärkeintä on edistää talouskasvua ja työttömyyden alentumista. Kansainvälisten suhdanteiden heikentyessä Suomen valtiontalouden liikkumavaraa on käytettävä sen varmistamiseen, että kotimainen kysyntä ylläpitää myönteistä työllisyyskehitystä siinäkin tapauksessa, että viennin kasvu hidastuu.

Ylijäämäinen valtiontalous antaa mahdollisuuden vahvistaa kansantaloutemme reaalista kilpailukykyä tulevaisuusinvestoinnein. Niillä on vahvistettava osaamista panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä parannettava julkisia terveys- ja sosiaalipalveluja sekä liikenneväyliä. Myös alueellisen kehityksen tasapainottamiseen sekä köyhyysongelmien voittamiseen on suunnattava vielä uusia erityistoimia. Ylijäämää on myös järkevää edelleenkin suunnata velan lyhentämiseen.

Työttömyysturva on olennainen osa palkansaajien sosiaaliturvaa. Kehittämistarpeita arvioidaan parhaillaan tulosopimuksen mukaisessa työryhmässä, jonka määräaika päättyy lokakuussa. Hallituksen ei budjettiriihessä pidä ryhtyä tekemään työttömyysturvaa koskevia yksipuolisia ratkaisuja. Ansio- ja perusturvan keskinäissuhteeseen ei tule puuttua. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusten on lain edellyttämällä ja kolmikantaisesti sovitulla tavalla heijastuttava myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Budjettiesityksessä tulee toteuttaa hallituksen tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä antama sitoumus siitä, että työttömyyspäivärahan ansio-osa palautetaan 45 %:iin

Ammatillisen perus-, jatko- ja lisäkoulutuksen määrärahat ovat viime vuosina alentuneet tuntuvasti, vaikka niiden tarve työelämän muutoksiin vastaamiseksi on lisääntynyt. Tämä kielteinen kehityssuunta on katkaistava ja turvattava riittävät määrärahat työntekijöiden elinikäiseen oppimiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoihin on osoitettava vähintään tupossa sovittu tasokorotus. Yliopistojen perusopetuksen määrärahoja on korotettava hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti ja samoin on turvattava ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten toimintaedellytykset.

Työntekijöiden työehtovalvonnan parempi järjestäminen on kiireellinen tehtävä, jota korostaa Euroopan unionin lähivuosina toteutuva laajeneminen. Ulkomaalaisiin työntekijöihin on sovellettava suomalaisia työehtoja. Tämän varmistamiseksi valvonnan resurssien ja valtuuksien on oltava kunnossa. Keskusjärjestöt esittävät, että jo ensi vuoden talousarviossa työsuojeluviranomaisten määrärahoja lisätään sekä vanhojen lakisääteisten että uusien tehtävien johdosta. Työsuojeluhallinnon toimintamäärärahoihin on sisällytettävä varat ulkomaalaisten työsuhdevalvonnan kehittämiseksi ja organisoimiseksi.

Työ on parasta sosiaaliturvaa ja toimivin lääke köyhyyteen. Hyvinvointipalveluilla edistetään parhaiten tasa-arvoa ja estetään syrjäytymistä. Muuttamalla määräaikaisia työsuhteita valtiolla ja kunnissa pysyviksi ja osa-aikaisia työsuhteita kokopäiväisiksi voidaan paitsi parantaa julkisten palvelujen laatua myös kohentaa työllisyyttä. Valtion henkilökunnan palkat ja tupon mukaiset palkankorotukset on budjetoiva täysimääräisenä. Talouden liikkumavarasta osa on käytettävä terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen kuntien valtionosuuksia korottamalla. Samoin työvoima- ja sosiaalipolitiikan tarve korostuu ja siksi näihin tarkoituksiin on osoitettava tarpeelliset määrärahat.

Alueellisen kehityksen tasapainottamiseksi suunniteltu aluekeskusohjelma on käynnistettävä ja edistettävä tukitoimin seutukuntayhteistyötä sekä vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Budjettiesitykseen on varattava tähän tarkoitukseen tarvittavat määrärahat. Elinkeinopoliittisia tukitoimia on suunnattava erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Lisätietoja
Apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen, SAK, puh. 040 760 6250
Pääsihteeri Markku Lemmetty, Akava, puh. 0400 411 036
Pääsihteeri Seppo Junttila, STTK, puh. 0400 503 162