Työttömyysturvan porrastus leikkaisi pitkäaikaistyöttömien toimeentuloturvaa tuhansilla markoilla
SAK:n apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen:
Valtiovarainministeri Sauli Niinistön esitys työttömyysturvan porrastuksesta heikentäisi pitkäaikaistyöttömien ansiosidonnaista työttömyysturvaa tuhansilla markoilla. SAK:ssa valmistuneet laskelmat osoittavat, että
8 300 mk kuukaudessa ansaitseva palkansaaja menettäisi 3 600 mk, jos työttömyys kestäisi täydet 500 päivää. Vastaava menetys 11 000 mk kuukaudessa ansaitsevalle olisi 5 400 mk verrattuna nykyjärjestelmään ja tuposopimuksen mukaiseen työttömyysturvan tasoon.
Laskelmat on tehty oletuksella, että työttömyyspäivärahan ansio-osa olisi ensimmäiseltä sadalta työttömyyspäivältä 50 % ja sen jälkeiseltä neljältä sadalta päivältä 40 %. Tupossa sovittu ansio-osa on 45 %. Laskelmaan sisältyy peruspäivärahan neljän markan tasokorotus. Menetykset ovat vieläkin suurempia, jos Niinistön vaatima kytköksen purku toteutetaan eli perusosaa nostetaan ansio- osaa leikkaamalla.
Työttömyysturvasta ja eläkkeistä on käynnissä kolmikantainen työryhmävalmistelu. Valtiovallan yksipuoliset leikkauspäätökset kesken työryhmätyön romuttaisivat edellytykset hakea yhteisiä ratkaisuja työttömyysturvan ja eläkejärjestelmien kehittämiseen. Siksi SAK edellyttää, että koko hallitus ei omassa budjettiriihessään hyväksy Niinistön leikkausehdotuksia. Voimassaolevasta tuloratkaisusta kiinnipitäminen edellyttää myös sitä, että ansio-osa ei voi olla kenelläkään työttömäksi joutuvalla heikompi kuin 45 %.
Taulukossa on laskelma mahdollisen porrastuksen vaikutuksista eri tulotasoilla.
Työnantajamaksun alennus luo paikallista palkanmaksuvaraa. Alennus ei kuitenkaan voi koskea vain yksityistä sektoria
Valtiovarainministeriön budjettiesitys sisältää myös varsin huomattavan, noin puolentoista miljardin alennuksen työnantajan kela-maksuun. Päätös merkitsee, että ensi vuoden tupon mukaisista 2,6 prosentin palkankotuksista valtio itse asiassa hyvittää työnantajille jopa yli viidenneksen. Ay-liikkeen on nyt paikallisen edunvalvonnan keinoin varmistettava, että tämä lisäpalkanmaksuvara, joka työnantajille syntyy ikään kuin ylimääräisenä hyvänä, käytetään uusien työntekijöiden palkkaukseen sekä paikallisiin palkantarkistuksiin. Muutoin lisäraha katoaa omistajien osinkoihin tai vain johdon optioetuihin.
Maksun alennus ei kuitenkaan koske julkisen sektorin työnantajaa. Tämän seurauksena kunnan ja valtion asema palvelujen tuottajana verrattuna yksityisiin yrityksiin heikkenee, koska vapaassa tarjouskilpailutilanteessa kuntapuolta rasittavat korkeammat sivukulut.
Sinänsä on perusteltua alentaa niitä työn tekemistä ja työn teettämistä rasittavia palkkasummaan perustuvia maksuja, joilla ei rahoiteta vakuutusperusteista ansioturvaa. Samalla on kuitenkin muutoin huolehdittava Kansaneläkelaitoksen tulopohjasta ja estettävä se, ettei kilpailutilannetta yksityisen ja julkisen sektorin välillä vääristetä.
Lisätietoja
Apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen, puh. 040-760 6250