Hallitus tarttui työmarkkinajärjestöjen elvytysesityksiin

SAK:n mielestä myös lisäelvytykseen on varauduttava

– On hyvä että hallitus reagoi talouskehityksen käänteeseen ja tarttui työmarkkinaosapuolten elvytysehdotuksiin. Elvytysbudjetin pääpaino on perustellusti rakennus- ja väylähankkeissa, jotka työllistävät suoraan ja nopeasti. Useat toimenpiteet on suunniteltu siten, että niillä on menoelvytystä vahvistavia kerrannaisvaikutuksia, sanoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen.

Hallituksen toimintaa arvioitaessa on katsottava kokonaisuutta, jonka muodostavat rahoitusmarkkinoiden toiminnan turvaamiseen tähtäävät ratkaisut, hallituksen tuki työmarkkinajärjestöjen ehdottamalle työttömyys- ja eläketurvan kehittämispaketille sekä tänään julkistettu elvytysbudjetti.

– Talouspolitiikassa kokonaisuus ratkaisee. Rahoitusmarkkinaratkaisut, sosiaalitupo ja elvytysbudjetti muodostavat yhdessä huomattavan talouskehitystä tukevan paketin. Talousluottamuksen parantamiseksi niistä ei pidä tinkiä toimeenpanovaiheessa, Ihalainen sanoo.

Elvytysratkaisujen kokonaisuudessa avoimeksi jäi yhä työvoima- ja koulutuspoliittisten määrärahojen riittävyys. Lisäykset näillä lohkoilla olivat verraten vaatimattomia ja hallituksella tulisi olla valmius lisätä rahoitusta tarpeen vaatiessa. Myös sosiaaliturvan uudistamisessa sovittu työttömyysturvan aktiivitoimien lisäys edellyttää riittäviä voimavaroja.

Työnantajien kansaneläkevakuutusmaksun kaksivaiheisen poistamisen rahoittaminen on herättänyt keskustelua. Ensivaiheen elvytyksenä voidaan ottaa velkaa, mutta pidemmän päälle on etsittävä muita rahoituslähteitä. Rahoitusta etsittäessä pitää muistaa, että suomalaisen talouspolitiikan kulmakivenä on 90-luvun puolivälin jälkeen ollut verotuksen painopisteen asteittainen siirtäminen pois työn verotuksesta. Itsestään selvää on, ettei työnantajien kela-maksun poistamista pidä rahoittaa 90-luvun laman tapaan vain palkansaajiin kohdistetulla raippaverolla.

– Valtion veropohjaa voitaisiin vahvistaa energia- ja ympäristöverotusta, muuta välillistä verotusta sekä omaisuusverotusta kehittämällä. On järkevää että jatkossa suuryritysten verotus perustuisi nykyistä enemmän energian käyttämiseen ja vähemmän työn tarjoamiseen, sanoo Ihalainen.