EU-puheenjohtajalla vahva ay-liike

SAK:n Eurooppasihteeri Markku Jääskeläinen:

Belgia on maa, jossa ammatillinen järjestäytymisaste on Pohjoismaiden jälkeen Euroopan korkein, jopa yli 50 prosenttia, ja ay-liikkeen yhteiskunnallinen vaikutusvalta huomattavaa. Belgian muutoin syvä jakautuminen kielialueisiin ei päde ay-liikkeeseen. Kieli ei ole jakanut liikettä, vaan maan molemmat suuret keskusjärjestöt, kristillinen CSC ja sosialistinen FGTB ovat yleisbelgialaisia.

Jako kahtia on maailmankatsomuksellinen ainakin periaatteessa. Tosiasiassa CSC ja FGTB kykenevät hyvään yhteistyöhön niin kansallisesti kuin paikallisestikin. Molemmat ovat Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n jäseniä ja toimivat siellä yleensä toisiaan tukien. Maailmanlaajuisella tasolla tilanne on toinen: CSC on kristillisen ay-internationaalin Maailman Työn Liiton MTL:n johtava jäsenjärjestö, kun taas FGTB on Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:n perustajia. Brysselistä on tullut myös maailman ay-pääkaupunki: niin EAY:n, VAKL:in kuin MTL:nkin päämajat ovat siellä.

Vahva vaikuttaja muutoksissa

Järjestöistä suurempi on kristillinen CSC (Confederation des Syndicats Chrétiens). Sen aatteelliset juuret ovat katolisessa yhteiskuntaetiikassa 1800-luvulta lähtien. Sen vuorovaikutus maan katolisen kirkon kanssa on vilkasta, ja järjestön hallituksessa mm. istuu katolinen pappi hengellisenä neuvonantajana. Käytännössä CSC liittoineen on sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä järjestävä liike, jolla on jonkin verran jäsenkilpaa sosialistisen FGTB:n kanssa. Erityisen vahva CSC on Flanderissa: mm. suomalaisten monikansallisissa yritysneuvostoissa istuvien luottamushenkilöitten yhteistyökumppaneita ovat useimmiten juuri kristilliset (esimerkiksi Fortumissa).

Sosialistiseksi itseään luonnehtiva FGTB (Féderation Générale du Travail de Belgique) toimii myös molemmilla kielialueilla, mutta on erityisen vahva Valloniassa. Sen pitkää historiaa ovat leimanneet lukuisat katkeratkin työtaistelut mm. maata muuttaneen rakennemuutoksen paineissa. Järjestön pitkäaikaisimpia puheenjohtajia 1960-luvulta 1980-luvulle oli Georges Debunne, joka nykyisin tunnetaan Euroopan eläkeläisjärjestön FERPA:n vetäjänä.

CSC ja FGTB ovat tiiviisti mukana niin Belgian ja sen alueiden kuin työpaikkatasoisessa päätöksenteossa. Kolmikannalla on Belgiassa vahvat perinteet. CSC:lla on orgaaniset siteensä maan kristillisdemokraattisiin puolueisiin ja FGTB:llä taas sosialistipuolueisiin. Yhteiskunnalliset muutokset ilman ay-liikkeen myötävaikutusta ovat tuskin mahdollisia. Etäämpänä ay-liikkeestä ovat maan liberaalipuolueet, mutta onpa liberaaleillakin oma keskusjärjestönsä, jossa on jäseninä parisataatuhatta toimihenkilöä.

Monet tutkijat ovat pohdiskelleet syytä Belgian korkeaan järjestäytymisasteeseen esimerkiksi siksi, että järjestäytymisaste on selvästi alhaisempi niin pohjoisessa naapurimaassa Alankomaissa kuin etelänaapurissa Ranskassa. Ay-liike on kuitenkin hankkinut asemansa omalla työllään ja nauttii tällä hetkellä laajaa arvostusta. Osansa on myös työttömyyskassajärjestelmällä, sillä Belgiassa Suomen, Ruotsin ja Tanskan tapaan ay-liike vastaa siitä. Työttömyyskassoilla on aivan Suomen tapaan ollut yllin kyllin puuhaa jo pitkään. Belgian työttömyysaste on reilusti toisella kymmenellä. Suuri osa työttömistä on myös pitkäaikaistyöttömiä mm. Vallonian ruostevyöhykkeellä.

Paremman työllisyyspolitiikan puolesta

Euroopan ay-liikkeen voimannäyttöä on kaavailtu joulukuulle. Tuolloin Laekenin huippukokouksen aattona, perjantaina 14.12. toiselle sadalle tuhannelle nouseva mielenosoittajien joukko kokoontuu Brysseliin vaatimaan parempaa työllisyyspolitiikkaa ja sosiaalisempaa Eurooppaa. Samalla näytetään, että ay-liike kokoontuu järjestyneesti ja sivistyneesti eikä Göteborgin hulinoiden tapaisia siedetä. Myös SAK:sta lähdetään paikalle.

markku.jaaskelainen@sak.fi
gsm 0400 242 376