Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Työmatkakuluihin 3000 mk:n väh…

Uutinen

Työmatkakuluihin 3000 mk:n vähennys – SAK esittää kolmen miljardin verohelpotusta palkansaajille (19.6.2000)

Talouskasvu jatkuu ripeänä ja koko julkinen talous on vahvasti ylijäämäinen. Siksi Suomella on lähivuosina mahdollisuus sekä kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa edelleen, tavoitella täystyöllisyyttä, vähentää velkaa että lisäksi alentaa palkansaajien tuloverotusta.

SAK:n mielestä veronkevennysvara on työllisyys- ja oikeudenmukaisuussyistä kohdistettava palkansaajien tuloveron alentamiseen. SAK esittääkin kolmen miljardin verohelpotusta vuodelle 2001. Paras tapa toteuttaa kevennys on poistaa työmatkakulujen omavastuuosuus. Matkakuluvähennys olisi neljä prosenttia palkkatuloista, kuitenkin enintään 3000 markkaa vuodessa. Enimmäismäärä täyttyy, kun palkkatulot ovat 75 000 markkaa vuodessa. Suuremmatkin matkakulut voisi edelleen vähentää tekemällä niistä erillisselvityksen. Ehdotuksen toteuttaminen lisää keskituloisen palkansaajan (12 000 mk/kk) nettopalkkaa noin 100 mk kuukaudessa.

Ehdotuksen perusteluissa SAK viittaa siihen, että polttoaineen ja matkalippujen hintojen nousu on johtanut työmatkakulujen kasvuun. Nykyisen kolmentuhannen markan omavastuuosuuden poistaminen korvaa hintojen noususta aiheutuvaa työmatkakulujen kallistumista, kannustaa työn vastaanottamiseen ja on tulonjakovaikutuksiltaan solidaarinen.

SAK:n ehdottama kolmen miljardin markan tuloverojen kevennys mahtuu hallitusohjelman 10-11 miljardin raamiin. Vuoden 2001 verotuksessa inflaatiotarkistus on tehtävä täysimääräisesti eli 2-3 prosentin suuruisena. Vuosien 2002 ja 2003 veronkevennysten koosta ja kohdentamisesta SAK esittää käsityksensä mahdollisen useampivuotisen tuloratkaisun yhteydessä. SAK on valmis selvittämään työllisyyttä parantavan ja palkansaajien ostovoiman nousun turvaavan tulopoliittisen ratkaisun solmimisen mahdollisuudet. Edellytyksenä on, että työsopimuslaista päästään SAK:ta tyydyttävään ratkaisuun ja että lakko-oikeuteen ei puututa.

Jotta kunnallisia palveluja ei vaaranneta, kunnille on korvattava työmatkakulujen omavastuuosuuden poistamisesta aiheutuvat verotulomenetykset. Tästä syystä, ja jotta kilpailu ei vääristyisi entisestään yksityisen ja julkisen palvelutuotannon välillä, julkisen sektorin kansaneläkevakuutusmaksu on alennettava ensimmäiseen maksuluokkaan eli 2 prosenttiin.

Leikkauksiin ei perusteita.

Ennakoitua parempi talouskehitys tekee mahdolliseksi palvelujen ja sosiaaliturvan kehittämisen ja epäkohtien korjaamiseen. Sosiaaliturvan tai julkisten palveluiden lisäleikkauksiin ei ole mitään perusteita. Sen sijaan lisävoimavaroja on kohdennettava erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja työttömien auttamiseen myös yksilöllisin toimenpitein, todetaan SAK:n hallituksen hyväksymässä budjettikannanotossa.

Valtiovallan on huolehdittava ensi vuoden budjetissa työttömyysturvan rahoitusvelvoitteestaan maksamalla kahdelta vuodelta kertynyt noin 200 miljoonan markan suuruinen lain edellyttämä siirtymämaksu työttömyysvakuutusrahastolle. Valtion on myös vastattava jatkossa kokonaisuudessaan vähimmäisturvaa vastaavasta osasta työttömyyspäivärahoista. Vaje on tällä hetkellä noin 2 miljardia, joka asteittain on täytettävä. Molemmilla toimenpiteillä voidaan vastaavasti alentaa palkansaajia ja työnantajia rasittavaa työttömyysvakuutusmaksua.

Finanssipolitiikan yleislinjan on korkeasuhdanteessa syytä pysyä varsin tiukkana. SAK arvioi, ettei vuoden 1999 varsinaisen tulo- ja menoarvion noin 194 miljardin menokattoa tarvitsekaan ylittää, sillä valtionvelan korkomenojen vähenemisestä ja työttömyyden alenemisesta syntyy valtiontalouteen vähintään viiden miljardin liikkumavara. Tämän liikkumavaran puitteisiin SAK:n esittämät menonlisäykset mahtuvat hyvin.

SAK korostaa tiedon ja osaamisen merkitystä nykyajan työelämässä. Aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisten oppilaitosten opetusvälineisiin ja tiloihin tarvitaan lisää voimavaroja, sillä tehdyt säästöt vaarantavat jo opetuksen tasoa. Vuoden 2001 talousarviossa tulee avata koulutusväylä niille, jotka ovat työelämässä ilman ammatillista tutkintoa.

Suomen pitämiseksi tietoyhteiskunnan eturivissä laajakaistaiset tietoliikenneverkot on ulotettava koko maahan. Tiedon valtaväylien rakentamista ei voi jättää pelkästään telealan yritysten vastuulle. Valtion omaisuuden yksityistämisessä SAK suosittaa malttia ja huolellista tapauskohtaista harkintaa. Myyntitulot on käytettävä velanhoidon lisäksi kansantalouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä turvaaviin tulevaisuusinvestointeihin.

Työttömille on tarjottava pätkätöiden sijaan kokoaikaisia ja pysyviä töitä. Valtion ja kuntien määräaikaista henkilökuntaa on vakinaistettava. Työttömyysturvassa ja koulutusvakuutuksen toisen vaiheen toteuttamisessa havaittuja ilmeisiä epäkohtia on korjattava. Koulutusaika on laskettava työssäoloehdon piiriin, kuten vuosina 1997-98. Pitkäaikaistyöttömien koulutuspäivärahan saantiehtoja on lievennettävä ja yhdistelmätuella tehdyn työn tulee kartuttaa työssäoloehtoa täysimääräisesti.

SAK edellyttää, että hallitusohjelman mukaisia toimia köyhyyden lievittämiseksi aletaan toteuttaa. Tämän varmistamiseksi budjetin tulonjakovaikutukset eri väestöryhmien ja kotitalouksien asemaan on selvitettävä erikseen.

Lisätietoja: osastopäällikkö Pertti Parmanne, (09) 7721 310 ja ekonomisti Helena Pentti, (09) 7721 312