SAK:n kysely: Työterveyshuollon palvelut saavat kiitosta, mutta kehitettävääkin löytyy

Työterveyshuolto saa tuoreessa kyselyssä hyvän arvosanan SAK:laisilta luottamushenkilöiltä. Yhteistoiminnassa, työurien pidentämisessä ja terveysriskejä aiheuttavilta altisteilta suojaamisessa on kuitenkin parannettavaa.

Kolme neljästä (74 %) SAK:laisesta luottamushenkilöstä kertoo luottavansa työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että työterveyshuolto vastaa osittain tai hyvin työntekijöiden tarpeita.

SAK kartoitti tammikuussa työterveyshuollon toimintaa kyselyllä, johon vastasi yli 1000 luottamushenkilöä eri toimialoilta ja eri kokoisilta työpaikoilta.

Työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Lainsäädäntö myös edellyttää, että työnantaja ja työntekijät tekevät työpaikalla yhteistyötä työterveydessä. Tämä tarkoittaa, että käytännön toimintaa suunniteltaessa tulee työntekijöiden esittämät palvelutarpeet huomioida työnantajien esitysten rinnalla.

– Työterveyshuollon sisältöjä tulisi nykyistä enemmän räätälöidä työpaikan ajankohtaisen tilanteen mukaisesti ja työntekijöiden tarpeita kuunnellen, sanoo SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi.

Kyselyn vastaajista hieman yli puolet (52 %) kokee yhteistoiminnan työnantajan kanssa sujuvaksi työterveydenhuoltoon liittyvissä asioissa.

Sairaanhoidon tarjoaminen auttaa pidentämään työuria

Enemmistö kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä (73 %) kertoo, että työterveyshuoltoon sisältyy ainakin joitakin sairaanhoidon palveluita. Luku on hieman valtakunnallista keskiarvoa pienempi.

Kyselyn tulokset osoittavat, että työurien pidentäminen on yhteydessä sairaanhoidon palvelujen saatavuuteen. Luottamushenkilöistä yli puolet (58 %) piti työterveyshuollosta työurille saatavaa hyötyä merkittävänä, jos palveluihin sisältyi myös vapaaehtoinen sairaanhoito. Vain ennaltaehkäiseviä työterveyshuollon palveluja tarjoavilla työpaikoilla työurahyötyä arvioi saatavan vain kolmannes (32 %) vastaajista.

– Kun tavoittelemme työterveyshuollon avulla nimenomaan parempaa työkykyä ja pidempiä työuria, on tärkeää, että työkykyyn painottuva perustason sairaanhoito sisältyy työterveyshuoltoon myös tulevaisuudessa ja mielellään entistä useammalla työpaikalla, Riitta Työläjärvi tähdentää.

Ennaltaehkäiseviä palveluja kehitettävä

Työterveyshuollon toiminnan perusta on työolosuhteita kartoittava työpaikkaselvitys. Se on SAK:n kyselyn mukaan tehty kolmen vuoden kuluessa neljällä viidestä (80 %) työpaikasta. Niillä työpaikoilla, joissa työpaikkaselvitys on tehty, enemmistö luottamushenkilöstä (68 %) raportoi, että työterveyshuolto on tehnyt esityksiä työolojen parantamiseksi.

Moniammatillisuuden vahvistamisessa on sen sijaan kehitettävää. Esimerkiksi työfysioterapeuttien ohjauksen hyödyntämistä ja työpsykologien ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä tulisi lisätä. Työpsykologin palveluja osana sairaanhoitoa tarjottiin kahdessa kolmesta (69 %) työpaikasta.

– Mielen hyvinvointi ja ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut ovat kyselyn tulosten perusteella tärkeä työterveyshuollon kehittämiskohde, erityisesti koska mielenterveyden ongelmat ovat voimakkaasti kasvaneet sairauspoissaolojen aiheuttajina.

Terveysriskejä aiheuttavia altisteita edelleen monilla työpaikoilla

Enemmistö (86 %) luottamushenkilöistä kertoi työpaikaltaan löytyvän terveydelle haitallisia tekijöitä, kuten melua tai kemikaaleja.

– Ajatus siististä ja altisteettomasta sisätyöstä ei todellakaan pidä paikkaansa SAK:laisilla työpaikoilla. Tämä tarkoittaa, että työterveyshuolloissa pitää tulevaisuudessakin löytyä vahvaa osaamista työlääketieteestä ja perinteisten työterveysriskien hallinnasta.

Työnantaja vastaa työsuojelusta, mutta työterveyshuolto on tärkeä kumppani altisteiden aiheuttamien terveysriskien kartoittamisessa ja vähentämisessä. Tässä tärkeä työkalu ovat työntekijöiden terveystarkastukset.

– Valitettavasti niissä on kyselymme mukaan puutteita, sillä työterveystarkastukset toteutuvat vain kahdella kolmesta (70 %) altisteita sisältävästä työpaikasta, kun tavoitteen tulisi olla lähellä sataa prosenttia, Riitta Työläjärvi sanoo.

Etäpalvelujen käyttö ei aina onnistu

Työterveyshuollossa käytetään yhä enemmän etäpalveluja. SAK:n kyselyn vastaajista useampi kuin neljä viidestä (86 %) raportoi niitä olevan tarjolla. Oikein käytettynä etäpalvelut helpottavat ja nopeuttavat monien asioiden hoitoa, mutta eivät voi kokonaan korvata läsnä vastaanottoa ja fyysisiä tutkimuksia.

– SAK:laisilla aloilla ei työskennellä läppärin äärellä, vaan esimerkiksi tehtaissa, auton ratissa, kaupan kassalla ja lähihoitajina. Työnantajan tuleekin varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on käytettävissä yksityinen tila, riittävästi aikaa ja sopivat välineet asioida työterveyshuollossa, Riitta Työläjärvi korostaa.

Tällä hetkellä etäpalvelujen käyttämisessä tarvittavat fasiliteetit ovat kunnossa vain reilulla puolella (59 %) työpaikoista.

Tutustu ja lataa itsellesi SAK:n opas työterveyshuollosta luottamushenkilöille.