Vuoden opo: ”Kun uskaltaa, asiat yleensä järjestyvät”

Vuoden opinto-ohjaaja Kaisa Virolainen kuuntelee nuorten huolia ja auttaa heitä löytämään oman urapolun.

Kannustava. Tiimipelaaja. Näkee aina hyvän opiskelijoissa ja kollegoissa. Muun muassa näin työkaverit kuvailevat palkintohakemuksessa vuoden opoa eli opinto-ohjaajaa, Kaisa Virolaista.

Ensi kesänä eläkkeelle jäävä Virolainen ohjaa Schildtin lukion opiskelijoita Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa.

Opon ura oli Virolaiselle alun perin käytännön sanelema ratkaisu, ei kutsumus. Liikunnan ja terveystiedon opettajana Jämsässä työskennellyt Virolainen halusi lyhyemmän työmatkan. Koti ja pienet lapset olivat Jyväskylässä. Hän halusi töihin kotikulmille keinolla millä hyvänsä. Opoille oli töitä paremmin tarjolla kuin liikunnanopettajille, eikä koulutuskaan kestänyt kovin kauaa.

– Käytännöllinen ratkaisu osoittautuikin oikeaksi onnenpotkuksi. Opon työ oli parempaa kuin osasin kuvitellakaan, Virolainen sanoo.
Nyt opovuosia on takana jo 24.

Omaa urapolkuaan hän on hyödyntänyt esimerkkinä tulevaisuuttaan puntaroivien nuorten ohjauksessa: asioilla on tapana järjestyä, kun vain uskaltaa.

Kurkistuksia tulevaisuuteen

Virolainen on noin 240 lukiolaisen opo. Pieni osa opiskelijoista on vuosien mittaan suorittanut sekä lukion että ammatillisen tutkinnon.

Opon työssä nimenomaan nuoret ovat päähenkilöitä, vaikka työ on paljon muutakin kuin jatko-opintojen pohtimista nuorten kanssa.

– Tavoitteeni on, että kalenterissani on joka viikko enemmän nuorten nimiä kuin kokouksia.

Virolainen haluaa pitää opon työhuoneen kynnyksen matalana. Ovi on aina auki, jos kukaan ei ole varannut aikaa.

Koskaan ei etukäteen tiedä, mistä nuori haluaa puhua. Sydämellä voivat olla niin opinnot, jatkosuunnitelmat kuin vaikkapa yksinäisyys tai kotihuolet.

– Lukiossakin on yksinäisyyttä ja kiusaamista. On sydäntä raastavaa kuunnella, kun nuorella ei ole ketään. Me totta kai yritämme kaikkemme, mutta tällaiset ongelmat eivät ratkea nopeasti.

Virolaisen mukaan nuorten ahdistuksen määrä on kasvanut. Tämä näkyy muun muassa poissaoloina ja motivaation puutteena. Ongelmista huolimatta valtaosa lukiolaisista voi kuitenkin edelleen hyvin. Opinnot sujuvat, ja elämä on edessä.

Parasta opon työssä Virolaisen mukaan on se, kun pääsee kurkistamaan tulevaisuuteen nuorten kautta. Erityisen hyvältä tuntuu, kun nuori kertoo löytäneensä itsensä ja oman tiensä.

Ei tavallista työpäivää

Opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen ja ryhmäohjauksen lisäksi Virolaista työllistävät kaikille lukiolaisille pakolliset opinto-ohjauksen kurssit. Ensimmäisen vuoden syksyllä Virolainen johdattaa tuoreita opiskelijoita lukion käytäntöihin ja opintoihin. Toisen ja kolmannen vuoden kursseilla puhuttavat tulevaisuus ja jatko-opinnot.

Työpäiviin kuuluu myös paljon kokouksia. Lukion opo tekee yhteistyötä paitsi oman koulun opettajien, kuraattorien, psykologien ja terveydenhoitajien myös muiden lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opojen kanssa. Yhteydenpitoa on myös huoltajien kanssa.

Isoja ponnistuksia ovat erilaiset tapahtumat. Lukio-opintoja esittelevä Hakijoiden ilta peruskoululaisille ja heidän huoltajilleen, opiskelijoille eri ammatteja tutuksi tekevä Alojen aamupäivä sekä jatko-opintopaikkoja messutyylisesti esittelevä Opoklubi.

Lisäksi opon pitää seurata aikaansa, paneutua työelämän tarpeisiin, uudenlaisiin valintakokeisiin ja koulutusohjelmiin. Tutuksi ovat käyneet muun muassa SAK:n koulutukset.

– Niin sanottua tavallista työpäivää minulla ei ole.

Tieto on hyvä pohja uravalinnalle

Valtaosa lukiolaisista suuntaa valmistumisen jälkeen joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, mutta osalle päämääränä on ammatillinen koulutus.

Moni tulee lukioon koska ei vielä tiedä, mikä ammatti ja ala heitä kiinnostaisi. Lukiossa on aikaa kypsytellä valintaa.

– Ammatillinen koulutus on meillä esillä yhtenä vaihtoehtoa korkeakoulujen rinnalla. Esimerkiksi Alojen aamussa on joka kerta lukuisia ammatillisen tutkinnon tehneitä kertomassa työstään, Virolainen sanoo.

Schildtin lukio tekee myös yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa. Koulutuskuntayhtymä Gradiaan kuuluu sekä lukioita että ammattiopisto.

Lukiolaiset voivat tehdä opiston puolella vaihtojaksoja ja tutustua uuteen alaan.

Schildtin lukiosta on käynyt opiskelijoita esimerkiksi sähköasentaja-, kondiittori- ja tieto- ja viestintätekniikan opinnoissa. Vaihto on voinut selkiyttää alanvalintaa: Jotkut ovat vaihtaneet lukiosta ammatilliselle puolelle, jotkut ovat halunneet jatkaa samalla alalla korkeakouluun ja jotkut ovat todenneet, ettei ala sovi itselle.

– Kaikki valinnat ovat hyviä, kunhan nuorella on tietoa valintansa pohjaksi, Virolainen tähdentää.

Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina myllerryksen ja leikkausten kohteena. Lukion puolella samanlaisia muutoksia ei ole nähty.

Oppivelvollisuuden jatkaminen 18-vuotiaaksi saakka sekä toisen asteen opintojen maksuttomuus koskevat lukioitakin.

– Oppivelvollisuuden pidentyminen ei ole muuttanut meillä juuri mitään, mutta maksuttomuus on ollut hyvä juttu. Minunkin ohjattavissani on ollut vähävaraisia nuoria, joilla on oikeasti ollut hankaluuksia hankkia oppimateriaaleja. Eivätkä läppärit enää kerro statuksesta, kun kaikilla on samanlainen kone, Virolainen kiittelee.

Tärkein oppi

Kaiken muun ohella Virolainen ohjaa tulevia opinto-ohjaajia näiden harjoittelujaksoilla. Juuri nyt hänellä on kaksi opoharjoittelijaa.

– Olen halunnut laittaa hyvän kiertämään. Aikoinaan, kun itse aloitin lukion opona, soitin joka viikko naapurikoulussa työskennelleelle opokollegalle ja kysyin, mitä tällä viikolla tehdään. Näin opin lukuvuoden kierron, mitä milloinkin on tapana tehdä.

Tärkein oppi, jonka Virolainen haluaa omille opoharjoittelijoilleen välittää, on nuoren kohtaamisen tärkeys. Nuoret arvostavat sitä, että koulussa on aikuisia, jotka kuuntelevat ja tarvittaessa vähän neuvovatkin.

Vuoden opo -palkinto jaettiin tänään valtakunnallisilla opopäivillä Vaasassa. Valintaraadissa ovat mukana Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Nuorten yrittäjyys ja talous NYT.

Anu Vallinkoski