Työssäoloehto lyhenee

Sosiaalipaketin työttömyysturvamuutokset annetaan perjantaina eduskunnalle

Hallitus antaa huomenna perjantaina eduskunnalle lakiesityksen työttömyysturvalaiksi. Lakiehdotus sisältää viime syksyn sosiaalipaketissa sovitut työttömyysturvan parannukset. Samalla lainsäädäntöä selkeytetään ja työttömyysajan toimeentuloa koskevat säännökset kootaan yhteen lakiin.

Lakimuutokset merkitsevät monien SAK:n tavoitteiden toteutumista, kun ansioturvalle pääsy helpottuu, lyhytaikaisten kokoaikatöiden vastaanotto tulee kannattavammaksi ja työttömyysturvan toimivuus paranee ilman uusien leikkauspakettien laatimista.

SAK:n ajama työssäoloehdon lyhennys toteutuu esityksen mukaan vuoden 2003 alusta. Päivärahakauden uusimisen ehtona oleva paluu- ja nollausehto lyhenee 10 kuukaudesta 8 kuukauteen eli 34 viikkoon. Ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevien ns. alkuehto säilyy 10 kuukaudessa, mutta tarkastelujakso pitenee 28 kuukauteen. Nämä muutokset helpottavat ansioturvan piiriin pääsyä myös pätkätöissä. Myös sovitellun päivärahan enimmäisajan nollaukseen vaadittava työssäoloaika lyhenee 8 kuukauteen.

Eroraha osaksi työttömyysturvaa

Esityksen mukaan eroraha liitetään osaksi työttömyysturvaa siten, että pitkään työelämässä olleille, tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotuille voidaan maksaa ansiopäivärahaa korotettuna 130 päivän ajalta. Edellytyksenä on 20 vuoden työhistoria ja viisi vuotta työttömyyskassan jäsenyyttä. Muutos laajentaa perinteiseen erorahaan verrattuna saajien piiriä. Korotetussa ansio-osassa ei ole ikärajaa eikä vaatimusta yhtäjaksoisesta työsuhteesta.

Korotettu ansio-osa on 55 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuksesta. Korotus on 2 000 euron kuukausituloilla 6,54 e/pv ja 2 500 euron kuukausituloilla 9,11 e/pv. Oikeus korotettuun ansio-osaan säilyy, jos henkilö työllistyy uudelleen ennen 130 päivän kulumista. Koulutukseen osallistuva voi saada korotettua ansio-osaa myös 130 päivän jälkeen enimmillään 500 päivältä.

Lyhytaikaisten töiden tekeminen kannattavammaksi

Lyhytaikaisten töiden vastaanottamista helpotetaan siten, että yli kahden viikon kokoaikatyöt jäävät pois sovitellun päivärahan piiristä. Soviteltua päivärahaa voitaisiin esityksen mukaan maksaa viivästysten välttämiseksi myös ennakkomaksuna, jos esimerkiksi työnantajan palkkatodistusta ei ole heti saatavilla.

Lakiesityksen mukaan lomakorvausten jaksotusta lievennetään mm. siten, että jaksotus tehdään aina viimeisen työsuhteen palkan mukaan, jolloin jaksotusaika vastaa nykyistä paremmin ansaittua loma-aikaa. Takautuvasti myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamista työttömyysturvan takaisinperimisistä luovutaan.

Päivärahan määräytymistä parannetaan siten, että kahdesta tai useammasta työstä voidaan ansiot ottaa päivärahan perustaksi 40 viikottaiseen työtuntiin asti. Nykyisin määrittelyyn voidaan ottaa vain ns. päätyön ansiot. Päivärahan perusteena olevia ansioita voidaan korottaa uudistuksen jälkeen indeksillä, jos ansiot ovat useita vuosia aikaisemmalta ajalta.

Eläkeratkaisuun liittyvät muutokset

Eläkeratkaisuun liittyen esitetään muutoksia työttömien lisäpäiväoikeuteen ja päivärahan maksukauteen. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä ns. lisäpäiväoikeus alkaisi kaksi vuotta myöhemmin eli 59-vuotiaana. Päivärahaa voitaisiin maksaa 65 vuoteen asti. Eläkeratkaisun mukaan lisäpäivillä oleva työtön voisi jäädä vanhuuseläkkeelle ilman varhennusvähennystä 62 vuoden iässä. Ikärajan noususta aiheutuvia väliinputoamistilanteita estetään säätämällä 57-vuotiaille oikeus tukityöhön. Ennen vuotta 1950 syntyneille ei tule muutoksia lisäpäiväoikeuteen eikä työttömyyseläkkeeseen.

Hallitus antaa myöhemmin syksyllä esityksen työttömyysetuuksien rahoitukseen liittyvistä ehdotuksista. Eri rahoittajatahojen välinen kustannusten jako säilyy siten, ettei erorahajärjestelmään ja työttömyyseläkkeisiin tulevat muutokset aiheuta rahoitusvastuiden siirtymistä työttömyyskassoille. Työnantajan omavastuu työttömyyseläkkeistä siirtyy työttömyysturvan puolelle.

Lisätietoja

Lakimies Janne Metsämäki