Robotit mullistavat työelämän

Iät ajat on puhuttu, että robotit tulevat. Nyt ne ovat monilla työpaikoilla jo arkea, mutta työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja Antti Joensuu toteaa, että viimeisen puolen vuoden aikana asiaan suhtautumisessa on tapahtunut dramaattinen muutos. Elämme ison muutoksen aikaa, eikä roboteista puhuminen enää herätä kuulijassa hymähtelyä, vaan aitoa kiinnostusta.

Joensuun mukaan nyt on aika toimia, yritysten pitää olla hereillä tai ne jäävät vääjäämättä kehityksen jalkoihin.

– Ne, jotka ovat hereillä, mukautuvat nopeasti ja hyödyntävät uusinta teknologiaa. Ei ole vaihtoehtoa, että kaikki pysyy ennallaan. Toinen vaihtoehto on, että ”itket ja mukaudut”.

TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuun mukaan robotisaatio edellyttää nopeita muutoksia lainsäädäntöön, mutta ennen kaikkea meidän ajattelumme avartamista. Ajattelun muuttaminen onkin vaikeampaa, koska ihminen kokee kaiken uuden uhaksi.

Lainsäädäntömme on ajalta, jolloin ei vielä osattu kuvitella lennokkien jakelevan paketteja tai autojen ajavan ilman kuljettajaa. Molempiin alkaa kohta olla tekniset valmiudet, mutta käyttöönotto edellyttää lainsäätäjältä valppautta.

Työpaikoille uhka ja mahdollisuus

Vaikka Etla arvioi, että tietotekniikka uhkaisi Suomessa joka kolmatta työpaikkaa, niin Joensuu sanoo olevansa optimistisempi. Roboteilla kasvatetaan tuottavuutta ja aina on käynyt niin, että uutta tekemistä syntyy ja palkanmaksajiakin ilmaantuu.

– Jo nyt tiedetään, että robotisaatiolla on ollut myönteisiä vaikutuksia. Uudenkaupungin autotehtaalla ei tehtäisi mersuja, jos siellä ei olisi kahtasataa robottia tuotantolinjoilla. Ja Valtavalo toi tuotannon Suomeen perustamalla LED-valoputkia valmistavan tehtaan Kajaaniin UPM:n lakkautetun paperitehtaan paikalle. Näen myös 3D-tulostuksen tuovan työtä maailmalta Suomeen. 3D-tulostushan sopii pienten sarjojen tai yksittäisten kappaleiden tuotantoon siellä, missä niitä tarvitaan.

Antti Joensuu visioi 3D-tulostusta valtavaksi mahdollisuudeksi. Niitä pitäisi saada syrjäytymisuhan alla olevien nuorten työpajoihin. Siinä samalla torjuttaisiin syrjäytymistä ja pienkappaleiden tuontia.

– Nuorten työpajoissa voitaisiin myös ryhtyä rakentamaan robotteja. Ei se niin vaikeaa ole, esimerkiksi läsnäolorobotit on helppo tehdä ja toteuttaa. Kaikki tarvittavat elementit ovat olemassa. Onhan Legokin juuri tuonut markkinoille ohjelmoitavien robottien rakennussarjan, joka on mielestäni oivallinen opetusväline kouluissa.

Yksitoikkoiset ja raskaat työt roboteille

Etla arvioi, että matalan koulutuksen pienipalkkaiset työt katoavat varmimmin ja sosiaalista kanssakäymistä ja kommunikointia edellyttävät työt taas säilyvät. Mutta varmasti voi sanoa, että uusi teknologia muuttaa kaikkia ammatteja.

Miehittämättömät työkoneet työskentelevät jo australialaisessa kaivoksessa, mutta Lappeenrannan yliopiston professori Heikki Handroosin mukaan koneen ja ihmisen yhdistelmä on paras. Niinpä aiemmin kaivostunnelissa kuormaajaa ohjannut voi nyt etäohjata kuormausta.

Myös Aalto-yliopiston professori Ville Kyrki, joka on tutkinut erilaisia palvelurobotteja, korostaa robottien korvaavan ihmisen työturvallisuuden kannalta vaarallisissa töissä. Teollisuuden yksinkertaiset työt ovat roboteille omiaan, mutta hoivapuolella palvelurobotiikka vaatii vielä kehittelyä. Roboteista kehitellään turvallisempia toimimaan ihmisten kanssa ja lisäksi niiden pitäisi olla helppokäyttöisiä.

Viisaampia, älykkäämpiä ja yhteistyökykyisempiä

TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuu arvioi, että kun muutaman vuoden sisällä arvioiden mukaan jopa 50 miljardia laitetta on yhteydessä toisiinsa, niin tällainen esineiden internet voi jo aika laajasti perustua langattomaan tekniikkaan. Tässä myös piilee mahdollisuus monenlaisille uusille töille.

– Meillä Suomessahan on osaamista Nokiankin jäljiltä, nyt vain pitää uudistua. Koko ajan syntyy uusia innovaatioita ja uutta tekemistä. Iso yritys on usein hidas ja niinhän sanotaan, että menestyvää yritystä ei voi muuttaa.

Tekoäly samoin kuin sensoritekniikka kehittyvät kovaa vauhtia. Neuroverkkotyyppinen järjestelmä oppii käytöksestään. Robottijuristilla on koko lainsäädäntö ja ennakkotapaukset päässään ja samoin maailmanlaajuisia tietovarastoja voi robottilääkäri hyödyntää tehdessään syöpädiagnoosia.

– Meillä on kaikki mahdollisuudet hyödyntää robotteja ja teknologiaa. Pitää vain asennoitua avoimesti ja olla eturintamassa ottamassa käyttöön tarjoutuvia mahdollisuuksia. Tämä vaatii myös isoja muutoksia toimintatapoihin.

– Robottiliikenne on ollut kehitteillä jo 1930-luvulta, mutta edelleen se odottaa oikeaa hetkeä. Yhdysvalloissa jo muutama osavaltio sallii kokeilevan robottiliikenteen, Englannissa ja Ruotsissa ne mahdollistetaan myös. Meillä on kartat, GPS, sensoriteknologia ja kaikki tarvittava, lainsäädäntö antaa vain odottaa itseään. Kokeilujen mukaan robottiauto on ihmisen kuljettamaa autoa turvallisempi. Lisäksi se voi olla koko ajan liikenteessä, eikä sitten enää tarvita parkkipaikkojakaan, muistuttaa Joensuu.

Aino Pietarinen