Sairaan hyvä malli
Suomalaiseen työelämään on vaadittu julkisessa keskustelussa kiivaasti niin sanottua ”Ruotsin mallia” eli ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamista palkattomaksi. Mutta toimiiko käytäntö Ruotsissakaan? Talvi-Arvo kysyi asiantuntijoilta, mikä on totuus suomalaisten sairauspoissaoloista.
– Naapurimaan kokemusten perusteella näyttää, ettei malli tee ihmisistä terveempiä. Ihmiset tulevat entistä useammin sairaana töihin ja tartuttavat muita. Ei tiedetä, ovatko hyödyt vai haitat suurempia, SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola sanoo.
– Moni menee sairaana töihin solidaarisuudesta työkavereita kohtaan. Ei haluta jättää työkavereille entistä suurempaa työtaakkaa.
Eniten sairastavat raskaan fyysisen työn tekijät: sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja kuljetusalojen sekä teollisuuden työntekijät.
– Eniten Ruotsin mallista kärsisi julkisen sektorin pienipalkkainen nainen.
Vantaan Työterveys -liikelaitoksen lääkärin Marja Saloniuksen mukaan nuorille tuntuu olevan sosiaalisesti hyväksytympää hakea sairauslomaa kuin vanhemmille sukupolville.
– Pieni osa nuorista ei ole sisäistänyt sairausloman ja työkyvyttömyyden suhdetta. Töistä voi jäädä pois vain, jos ei kykene työhön. Jotkut koettavat hakea sairauslomaa, kun tarvitsevat vapaata vaikkapa jonkun asian hoitamiseen.
Saikkujen lisäksi talvi-Arvossa puhutaan järjestäytymisestä, nuorten syrjäytymisestä ja työn arvosta. Arvo neuvoo, mitä tehdä, jos työt loppuvat tai joutuu lomautetuksi. Arvo selvittää myös, kuka on ihmisen paras ystävä.