Kestävä kehitys edellyttää työttömyyden voittamista ja työntekijöiden perusoikeuksien kunnioittamista
SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen Palkansaajien kestävän kehityksen seminaarissa:
On tärkeää, että kestävän kehityksen kaikki kolme perustekijää, taloudellinen ja sosiaalinen edistys sekä ympäristöstä huolehtiminen ovat keskenään tasapainossa. Soveltamalla uusinta teknologiaa ja parhaita käytäntöjä ihmisten hyvinvoinnin ja sen edellytyksenä olevan talouskasvun ja luonnonsuojelun välinen ristiriita voidaan voittaa. Esimerkiksi happamat sateet on saatu kuriin ja vesiemme tila kohenemaan, vaikka kansantuote on kaksinkertaistunut 1970-luvulta. Hiilidioksidipäästöjä sen sijaan ei ole onnistuttu riittävästi vähentämään, koska poliittisin tai tuomioistuinpäätöksin on joko estetty tai hidastettu kaikkein puhtaimpien energian tuotantomuotojen hyödyntämistä, mikä on johtanut kivihiilen lisääntyvään polttoon. Se ei ole ollut kestävää kehitystä.
Taloudelliset näkökohdat ja työllisyyden parantaminen tulee ottaa päätöksenteossa yhtä vakavasti kuin ympäristönsuojelu. Tämä nykyistä tasapainoisempi lähestymistapa on huomioitava uudistettaessa lähiaikoina EU:n jätehuoltostrategiaa, kaivoslainsäädäntöä ja kaikkein uhanalaisimpien lajien luetteloa sekä Suomen vesilakia ja päätettäessä päästökaupan alkujaosta. Näissä päätöksissä on kyseessä kymmenien tuhansien työpaikkojen tulevaisuus Suomessa.
Valtioneuvoston tulee pitää tasapainoinen lähestymistapa mielessään myös päättäessään lähiaikoina uusien alueiden lisäämisestä Natura- ohjelmaan. Lapin ihmisten lisärankaisu estämällä järkevä paikallisten luonnonvarojen hyödyntäminen ei voi tulla enää kyseeseen. Maakunnan pinta-alasta noin 30 % on erilaisissa suojeluohjelmissa ja siellä on 151 luonto- ja lintukohdetta, yhteensä 2,4 miljoona hehtaaria jo Natura- ohjelmassa. EU-komissionkaan mielestä Natura- täydennyksiin ei Pohjois-Suomessa enää ole tarvetta.
Ay- oikeuksien tunnustaminen ehdoksi investoinneille ja kaupan vapauttamiselle
Kansainvälisen kaupan ja investointien vapauttamisessa tulee edellyttää, että kunnioitetaan työntekijöiden perusoikeuksia siten kuin ne on määritelty Kansainvälisen Työjärjestön, ILO:n sopimuksissa. Vaikka osa kehitysmaista vastustaakin työntekijöiden lakko- ja järjestäytymis- sekä neuvotteluoikeuksien sisällyttämistä kansainvälisen kaupan pelisääntöihin, on Suomen neuvottelijoiden ponnisteltava perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien turvaamiseksi työläisille kaikkialla maailmassa, kun WTO- neuvotteluja aikanaan taas jatketaan.
Ei voi olla vapaata kauppaa ilman vapaata ay-liikettä. Yhteiskuntavastuustaan puhuvien monikansallisten yritysten tulisi siirtyä sanoista tekoihin maineensa hyväksi. Niiden tulee sallia työntekijöidensä järjestäytyminen, neuvotella työehtosopimuksista ja edistää työolojen kohentumista myös Kiinassa ja muissa maissa, joihin tuotantoa Suomestakin siirretään kiihtyvällä vauhdilla.
Ekologisesti kestävästi järjestetty tuotanto ja työpaikkojen lisäys pitkälti ratkaisevat sen kuinka koko ihmiskunnalle voidaan taata parempi tulevaisuus. Köyhyyttä ei voida poistaa, ellei voiteta työttömyyttä. Ay-liike on sekä Suomessa että kansainvälisesti valmis työskentelemään aikaisempaa enemmän aidon kestävän kehityksen hyväksi. Ihminen ja luonto voivat elää tasapainossa.
Muita Palkansaajien kestävän kehityksen seminaarissa pidettyjä puheita:
AKAVAn tutkija Ulla Aitta: Perheystävällisyys työelämän kestävän kehityksen peruspilariksi (AKAVAn Internet-palvelu)