Metsäyhtiö suunnitteli vuorotyöläisille yksilöllisen työaikamallin – ”Tieto siitä, että työaikaa voi tarvittaessa säätää, on iso asia”

Metsä Group kehitti yhteistyössä henkilöstön kanssa yksilöllisen vuorotyön työaikamallin, jossa työntekijä saa valita työvuoronsa pituuden. Myös työajan lyhennyksistä voi sopia. Moni on jo kertonut nukkumisensa parantuneen.

Metsä Group on ryhtynyt edistämään henkilöstönsä hyvinvointia yksilöllisen vuorotyömallin avulla.

Yhtiön kaikilla Suomen tehtailla aloitettiin vuosi sitten kokeilu, jossa keskeytymättömän kolmivuorotyön tekijät saivat mahdollisuuden valita 8- ja 12-tuntisen työvuoron väliltä. Mallin rakentamisessa olivat mukana henkilöstön edustajat ja Paperiliitto.

Äänekoskella suurin osa valinnanvapauden piirissä olevista työntekijöistä on valinnut 12-tuntisen työvuoron, kertoo biotuotetehtaan pääluottamushenkilö Jorma Paajanen, joka on ollut isossa roolissa työaikamallin kehittämisessä.

Ennen kaikki vuorotyöläiset pakersivat kuusi kahdeksan tunnin työpäivää ilman vapaita. Nyt pitkän vuoron valinneet tekevät kaksi aamuvuoroa, pitävät vapaapäivän ja jatkavat sitten kahdella yövuorolla. Putken jälkeen seuraa viiden päivän vapaa.

– Vaikka tuntimäärä on periaatteessa ihan sama kuin ennen, töihinlähtöjä tulee paljon vähemmän. Ihmiset kokevat palautuvansa myös yövuoroista paremmin, Paajanen kertoo.

– Ei ole yksi eikä kaksi ihmistä, jotka ovat käyneet älykellosta näyttämässä, miten unen laatu on parantunut.

Paikallisesti yksilöllisiä ratkaisuja

Uuden työaikamallin pohjana on henkilöstölle vuosittain tehtävä kysely, jossa selvitetään yksilöllisiä työaikatoiveita. Tarpeisiin on Paajasen mukaan pystytty vastaamaan ”aika hyvin”.

Äänekoskella uutta työaikamallia piti heti osata soveltaa, koska osa vuorotyöläisistä halusi jatkaa kahdeksan tunnin vuoroissa. Eripituiset työvuorot ja joidenkin työntekijöiden toivomat työajan lyhennykset saatiin lopulta sovitettua yhteen osastojen vaihdoilla sekä hyödyntämällä oppilaitosyhteistyötä ja määräaikaisia työntekijöitä.

Jos joku tahtoo siirtyä esimerkiksi 60-prosenttiseen työaikaan, hänen parikseen voidaan Paperiliiton puitesopimuksen nojalla palkata 40-prosenttista työaikaa tekevä opiskelija tai eläkeläinen. Vuoroissa on aina tarvittavaa osaamista, sillä työntekijät voivat kierrättää tehtäviä keskenään.

Paajanen kertoo, että kun joissakin työvuoroissa tehtävää vaihdetaan kuuden tunnin kohdalla, 12-tuntinenkaan vuoro ei tunnu liian raskaalta.

– Loppupeleissä saimme yhteisesti sovittua paremman mallin kuin puhdas 12-tuntinen työvuoro olisi ollut.

Nyt työaikamallista on alkamassa toinen kokeiluvuosi. Paajanen toivoo, että malli vakinaistettaisiin pilotointivaiheen jälkeen.

– Työntekijälle tieto siitä, että työaikaa voi tarvittaessa säätää, on iso asia.

Työajan lyhennyksestä kevennystä

Rauman sellutehtaalla käynnissäpitäjänä työskentelevä Markus Kauppila ryhtyi viime heinäkuussa tekemään 50-prosenttista työaikaa, koska halusi keventää yövuoroista koituvaa rasitusta.

– Tässä on vielä kymmenisen vuotta lakisääteiseen eläkeikään matkaa. Minulla on olo, että tällä konstilla varmaan jaksaisin pidempään eikä tulisi mitään sairastumisia.

Työajan lyhennys on järjestetty niin, että hän on joka toisen työkierron pois. Näin vapaata tulee yhteen putkeen viisitoista päivää.

Kauppila kehuu myös päivävuorojen ja yövuorojen väliin jäävää välivapaata, joka vähentää töihinlähtöjä ja pehmentää yövuoroon siirtymistä.

12-tuntista työvuoroa Kauppila kuvailee todella hyväksi. Vaikka hänen kolmen hengen tiimissään työtehtävä ei vaihdu kesken vuoron, aherrus ei silti tunnu puuduttavalta.

– Työmme on hyvin vapaata – ei kenenkään tarvitse istua jakkaralla ja tuijottaa laitteita. Kun tehtäviimme kuuluvat ennakkohuollot ja laitteiston huoltamiset, tekemistä on koko ajan ja saamme liikkua vapaasti.

Hyvä järjestely molemmille osapuolille

Tärkeimpänä hyvinvoinnissaan tapahtuneena muutoksena Kauppila pitää unen laadun ja määrän kohenemista.

– Olo on ihan erilainen, suoraan sanottuna.

Lisääntyneellä vapaa-ajallaan vuorotyöläinen harrastaa aiempaa enemmän liikuntaa ja hoitaa asioita, jotka ovat aiemmin jääneet roikkumaan.

Taloudellisesti työajan lyhentäminen tulee kalliiksi. Kauppila on kuitenkin pohtinut asiaa monelta kantilta.

– Terveys on minulle niin tärkeää, että mieluummin tingin jostain muusta.

Kauppila on jo sopinut työnantajansa kanssa, että hän jatkaa puolikkaan työajan tekemistä tänäkin vuonna. Hän toivoo, että lyhennetty työaika voisi olla hänelle pitkäaikainen ratkaisu.

– Jos tällä varmistettaisiin, ettei minulle tule mitään terveydellistä ongelmaa, se olisi voitto sekä minulle että työnantajalle.

Kunnianhimoinen malli lisää työelämän tasa-arvoa

SAK:ta Metsä Groupin kehittämä työaikamalli ilahduttaa. Työaikamallia käsiteltiin viime syksynä Hyvän työn kierroksella esimerkkinä työnantajan ja työntekijöiden hyvästä yhteistyöstä.

Kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo, että Metsä Group on lähtenyt ratkaisemaan isoja asioita kunnianhimoisesti.

– On hyvä, että tässä on menty heti hankalaan ympäristöön eli ympärivuorokautiseen toimintaan. Jos työaikojen yksilöllistäminen onnistuu tällaisessa työpaikassa, kyllä se onnistuu myös vähemmän haastavassa työympäristössä.

Parasta Metsä Groupin ratkaisussa on Antilan mielestä se, että yritys kysyy henkilöstön toiveita ja pyrkii myös vastaamaan niihin.

– Tänä aikana ihmiset haluavat vaikuttaa elämäänsä enemmän kuin ennen vanhaan.

Antila muistuttaa, että koronapandemia toi toimistotyötä tekeville mahdollisuuden tehdä laajalti etä- ja hybridityötä. Koska tällaista mahdollisuutta ei duunariammateissa ole, joustoa on löydettävä muista asioista.

Joustot työkaluna työurien pidennykseen

Toimivat työaikajärjestelyt ovat tärkeitä monesta näkökulmasta. Työhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden lisääntyminen johtaa Antilan mukaan hyvän kierteeseen, joka heijastuu lopulta koko yhteiskuntaan.

– Jos työn pystyy paremmin mätsäämään ihmisen tarpeisiin, hänellä ei ole niin suurta tarvetta vaihtaa alaa tai työpaikkaa. Motivoitunut ihminen myös yleensä tekee parempaa jälkeä, välittää työstään ja ideoi uutta, millä on taas selviä tuottavuusvaikutuksia.

Unohtaa ei pidä myöskään vaikutusta työurien pituuteen.

– Jos työ on järjestetty järkevällä ja mielekkäällä tavalla, totta kai valmius työskennellä enemmän ja pidempään kasvaa.

Antila uskoo, että Metsä Group raivaa ratkaisuillaan tietä uudenlaiselle työaikasuunnittelulle.

– Yleensä asiat saavat pontta onnistuneiden keissien kautta.

Minna Hotokka

SAK:n Hyvä työ -sivustolta löydät hyvän työn kriteerit ja voit testata omat työolosi. Katso myös SAK:n ja Metsä Groupin webinaari Yhteistyö yrityksen kilpailuvalttina.