Neljä viidestä odottaa ay-liikkeeltä rivakoita toimia tuloerojen tasoittamiseksi

Tuloerot huolettavat suomalaisia. Peräti 84 prosenttia suomalaisista katsoo, että ”ammattiyhdistysliikkeen pitäisi toimia rivakammin tuloerojen tasoittamiseksi”. Suomalaisista 70 prosenttia torjuu ajatuksen, että tuloerojen kasvu vielä nykyisestään hyödyttäisi pitkällä tähtäimellä koko yhteiskunta. Ammattiryhmistä voimakkaimmin tuloerojen kasvattamista vastaan ovat ehkä hieman yllättäen yrittäjät (83 %).

Rivakampia toimenpiteitä ammattiyhdistysliikkeeltä odottavat etenkin työttömät, työntekijät, eläkeläiset, Pohjois-Suomessa asuvat sekä Vasemmistoliiton, SDP:n ja Vihreiden kannattajat, mutta jopa yrittäjistä 80 prosenttia vaatii ammattiyhdistysliikkeeltä riuskempia otteita tuloerojen tasoittamiseksi. Vähiten huolissaan tuloeroista ovat kokoomuslaiset, joista heistäkin kaksi kolmesta (62 %) kannustaa ay-liikettä rivakampiin otteisiin.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallupin työmarkkinailmastotutkimuksesta, johon huhtikuussa haastateltiin 1 009 yli 15-vuotiasta suomalaista.

Kahdeksan kymmenestä huolissaan köyhyydestä

Vain viidesosa (19 %) suomalaisista uskoo köyhyyden poistuneen maastamme taloudellisen kasvun seurauksena. Suomalaisista 81 prosenttia torjuu ajatuksen, että ”tämän päivän Suomessa ei ole oikeasti mitään köyhyyttä”.

Enemmistö kaikissa väestöryhmissä pitää selvänä, että Suomessa on todellista köyhyyttä. Optimistisimpia ovat Suomen Yrittäjien jäsenet, joista peräti 40 prosenttia ei usko todellisen köyhyyden olemassa oloon – heistäkin tosin enemmistö (60 %) on toista mieltä. Köyhyysongelman poistumiseen maastamme uskovat myös hiukan keskimääräistä enemmän maanviljelijät (31 %) sekä eläkeläiset, yrittäjät ja kokoomuksen kannattajat (kaikissa em. ryhmissä 27 %).

Alemmat toimihenkilöt, akavalaiset, työttömät ja vihreiden kannattajat puolestaan näkevät köyhyyden olevan edelleen vahvasti keskuudessamme – heistä vain noin joka kymmenes uskoo edes jossain määrin, ettei Suomessa ole oikeaa köyhyyttä. Alueellisesti vähiten köyhyys huolettaa uusmaalaisia (76 %) ja eniten muualla Etelä-Suomessa (84 %) ja Pohjois-Suomessa (83 %) asuvia.

Kansalaisten enemmistö odottaa toimenpiteitä köyhyyden vähentämiseksi. Kaksi kolmasosaa (75%) kansalaisista toteaa, että ”köyhyydestä on paljon puhuttu mutta mitään todellisia toimia ei ole sen puolesta tehty”.

Vain harva suomalainen uskoo, että työttömät ovat itse syyllisiä omaan työttömyyteensä. Useampi kuin kaksi kolmesta (68 %) torjuu väittämän, jonka mukaan ”nykyään on työpaikkoja tarjolla niin paljon, että on ihmisen oma vika, jos työtä ei löydy”. Työttömien syyllistäminen on vuoden kuluessa hiukan lisääntynyt (27->31 %).

Kaksi kolmesta (65 %) ilmoittaa, että joulukuun tuloratkaisu oli maamme kokonaistilanteen kannalta tarpeellinen. Enemmistön (54 %) mielestä korotukset jäivät kuitenkin turhankin maltillisiksi ja peräti neljä viidestä (82 %) olisi painottanut korotuksia vielä voimakkaammin matalapalkka-aloille. Kansalaisten käsityksiä tulopoliittisten ratkaisujen merkityksestä on seurattu säännöllisesti vuodesta 1995. Enemmistö suomalaisista on joka kerta asettunut tupon kannalle. Viime syksyn mittauksessa kaksi kolmesta (66 %) toivoi tulopoliittista kokonaisratkaisua, liittokohtaisen sopimuksen kannalla oli joka neljäs (24 %). Tärkeimmiksi tavoitteiksi kansalaiset asettivat työllisyyden, palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtimisen, inflaation hillitsemisen, verohelpotukset ja työttömyysturvan. Joka kolmas (30 %) nimesi palkankorotukset tärkeimpien tavoitteiden joukkoon.

Peräti yhdeksän kymmenestä (88 %) suomalaisesta uskoo, että ”työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa”. Usko työehtosopimusten tarjoaman vähimmäissuojan merkitykseen on pysytellyt vakaana aina vuodesta 1995 lähtien ja on tänä keväänä ennätyksellisen vankka.

Keskimääräistäkin voimakkaammin työehtosopimista puolustavat mm. STTK:n ja SAK:n jäsenet, mutta myös enemmistö esimerkiksi Suomen Yrittäjien jäsenistä pitää tärkeänä, että työsuhteen vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksin.

Enemmistö panisi ay-vihamieliset yritykset ostoboikottiin

Kolme neljästä (75 %) suomalaisesta ilmoittaa, ettei halua ostaa sellaisen yrityksen tuotteita tai palveluja, joka suhtautuu henkilöstöönsä välinpitämättömästi tai laiminlyö yhteiskunnalliset velvoitteensa. Tiedostavimpia tässä suhteessa ovat Suomen yrittäjien jäsenet (94 %), ylemmät toimihenkilöt (86 %), vihreät (85 %) ja vasemmistoliittolaiset (84 %) sekä ikäryhmistä 25-34-vuotiaat (83 %). Vähiten merkitystä työnantajan vastuullisuudella on maatalousyrittäjille (58 %).

Enemmistö (55 %) suomalaisista toteaa, että ”palkansaajajärjestöjen jäsenten pitäisi boikotoida sellaisen yrityksen tuotteita, joka suhtautuu vihamielisesti ammattiyhdistysliikkeeseen” Ay-vihamielisten yritysten boikotointia kannattavat etenkin työttömät (69 %), työntekijät (63 %) ja alemmat toimihenkilöt (57 %). Keskusjärjestöjen jäsenistä etenkin SAK:laiset (69 %) tukevat ajatusta vihamielisesti ammattiyhdistysliikkeeseen suhtautuvaan yritykseen kohdistuvasta ostoboikotista. Myös melkoisen suuri osa yrittäjistä (41 %) ja johtavassa asemassa olevista (39 %) suhtautuu myötämielisesti ajatukseen ostoboikoteista. Vahvimmin boikotteja vastaan ovat MTK:laiset (24 %/71 %).

SDP ykkönen – keskustan etumatka kokoomukseen kasvaa

Suomalaisten mielestä parhaiten palkansaajien hyväksi toimii SDP. Runsas puolet (53 %) suomalaisista uskoo SDP:n hoitavan palkansaajien asioita hyvin. SDP onkin ainut puolue, joka saa tunnustuksensa suomalaisten enemmistöltä. SDP kerää myös vähinten huonoja arvosanoja (38 % antaa heikon arvosanan). Kakkosena palkansaajan asioiden hoitajana luotetaan edelleenkin Vasemmistoliittoon, jolle 43 prosenttia antaa vähintäänkin melko hyvän arvosanan.

Keskusta nousi viime syksyn mittauksessa ensimmäistä kertaa ohi kokoomuksen ja etumatka on puolen vuoden aikana kasvanut. Muutos on mielenkiintoinen ja kokoomuksen kannalta ongelmallinen; onhan keskusta kuitenkin mielletty hyvin vahvasti nimenomaan maatalouspuolueeksi. Kevään 2001 tutkimuksessa kuitenkin jo 37 prosenttia uskoo keskustan ajavan hyvin palkansaajien asemaa, kun kokoomuksen prosentit jäävät alle kolmasosaan (32 %). Keskustan sijaisjohtaja Anneli Jäätteenmäki on selvästi saanut sanomaansa lävitse palkansaajaväestöön suhtautumisessa.

Kokoomus kerää ennätysrunsaasti myös huonoja arvosanoja: peräti 58 prosenttia katsoo, että kokoomus hoitaa huonosti palkansaaja-asiaa. Kokoomuksen huonot arvosanat ovat mielenkiintoisia, sillä kaikki muut puolueet ovat pystyneet hiukan viime syksyä parempiin tuloksiin.

Työmarkkinailmastotutkimus. Kevät 2001. Ennakkotietoja – pdf-muodossa

Lisätietoja

Suomen Gallupin tutkija Sakari Nurmela, puh. 040 578 5080
Osastopäällikkö Eero Heinäluoma, puh. 0400 463 870