Ammatillinen koulutus on myös väylä korkea-asteen opintoihin
"Jos korkeakoulutettujen määrää halutaan lisätä, katse kannattaa kääntää ammatilliseen koulutukseen ja se antamiin valmiuksiin jatko-opintoihin. Ylioppilaista suurin osa hakeutuu korkeakouluihin ja tätä kautta kasvua korkeakoulutettujen määrään ei juuri ole saatavissa. "
Mikko Heinikoski, Koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö
Suomi on jäänyt korkeakoulutettujen määrässä jälkeen verrattuna muihin OECD-maihin. Syyllinen tähän kehitykseen ei ole ammatillinen koulutus, vaikka sitä viittaa sille mielellään tarjoillaan. Suomen vahvuus on ollut koko työikäisen väestön hyvä osaamisen taso, ei pelkästään tiettyjen työntekijäryhmien.
Päättäjien ja virkamiesten suurin ajatusharha on, että yksi nuorena hankittu tutkinto – oli se sitten ammatillisesta koulutuksesta tai korkeakoulusta – kantaa koko työuran. Esimerkiksi teknologinen muutos ja vihreä siirtymä muuttavat erityisesti suorittavaa työtä tekevien työtä. 20 vuotta sitten hankittu koulutus ei usein enää palvele työntekijää eikä työnantajaa. Tarve jatkuvalle osaamisen kehittämiselle on ilmeinen.
Eri maiden koulutusjärjestelmät eroavat toisistaan. Suomen ammatillinen koulutus on korkeatasoista ja vastaa vähintään kohtuullisesti työelämän tarpeisiin. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat lähtökohtaisesti työikäisille tarkoitettuja tutkintoja, jotka syventävät osaamista. Varsinkin erikoisammattitutkinnot vertautuvat maailmalla alempiin korkeakoulututkintoihin. Tutkinnot perustuvat näyttöihin eli ovat osaamisen näyttämistä riippumatta siitä onko osaaminen hankittu oppilaitoksessa tai työelämässä.
Jos korkeakoulutettujen määrää halutaan lisätä, katse kannattaa kääntää ammatilliseen koulutukseen ja se antamiin valmiuksiin jatko-opintoihin. Ylioppilaista suurin osa hakeutuu korkeakouluihin ja tätä kautta kasvua korkeakoulutettujen määrään ei juuri ole saatavissa. Sen sijaan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus yliopistossa opiskelevista on marginaalinen, ammattikorkeakouluissakin vain noin 30 prosenttia. Tähän yhtälöön istuu erittäin huonosti muun muassa valtionvarainministeriön esittämä tarve lyhentää ammatillista koulutusta nykyisestä. Ammatillisen koulutuksen pitää antaa jatkossa entistä paremmat eväät myös jatko-opintoihin. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että koulutus tarjoaa nykyistä paremmin opiskelijoille vahvat yleistaidot.
Valitettavasti jatkuva oppiminen on unohdettu koulutuspolitiikassa. Tilastoissa tuijotetaan vain nuorten suorittamia korkeakoulututkintoja. Esimerkiksi ammatillisen tutkinnon suorittanut voi työskennellä vuosia ammatissaan ja opiskella myöhemmällä iällä töiden ohessa erittäin kustannustehokkaasti ammattikorkeakoulututkinnon.
Hallitusohjelmassa ohjenuoraksi on kirjattu OECD:n mittari alle 34-vuotiaiden suorittamista korkeakoulututkinnoista. Taustalla ovat yksinkertaistavat ja arjesta vieraantuneet laskentamallit, joissa koulutus nähdään pelkkänä kuluna. Koulutusta arvioitaessa pääsääntöisesti mitataan vain palkan kehitystä, joka ei ole sama asia kuin esimerkiksi tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääntyminen tai työurien pidentyminen. Laskentamallit eivät pysty mittaamaan koulutuksen tuomia pitkäaikaisia hyötyjä. Puutteellinen arviointitapa jarruttaa osaltaan osaamisen ja korkeakoulutuksen lisäämistä.
Suurin ongelma on, että Suomelta puuttuu tällä hetkellä visio jatkuvasta oppimisesta.
Hallitus on vähentämässä ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja määrää perustellen leikkausta päällekkäisillä tutkinnoilla. Leikkaukset tehdään kuitenkin rahoitukseen suoraan ja kohdistaminen jää koulutuksen järjestäjien vastuulle. Päällekkäisiä tutkintoja on syytä vähentää, mutta nyt leikkuriin joutuvat myös lyhyemmät koulutusjaksot. Yhä useamman työikäisen pitäisi päästä ammatillisen koulutuksen piiriin ylläpitämään ja kehittämään omaa osaamistaan. Opintojaksot voisivat kuitenkin olla huomattavasti nykyistä lyhyempiä.
Suurin ongelma on, että Suomelta puuttuu tällä hetkellä visio jatkuvasta oppimisesta. Hallituksen päätökset lakkauttaa aikuiskoulutustuki, leikata ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja poistaa työttömyysturvasta osaamisen kehittämiseen kannustavat elementit tulevat lisäämään työttömyyttä. Sen sijaan toimet eivät edistä tuottavuuden nostamista ja työvoiman liikkuvuutta työvoimapula-aloille.
Panostukset osaamiseen ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta kriittisiä ja niistä leikkaaminen on erittäin lyhytnäköistä. Korkeakoulut tarvitsevat lisärahoitusta ja lisää aloituspaikkoja, mutta niin tarvitsee myös ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus.
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 12.12.2024