Hallitus väistelee velvollisuuksiaan vähimmäispalkkadirektiivin suhteen

Suomessa tuli hiljattain voimaan EU:n vähimmäispalkkadirektiivi. Sen yksi keskeisiä tavoitteita on vahvistaa työelämän sopimuskulttuuria työehtosopimusten kautta. Samaan aikaan Orpon-Purran hallitus on toteuttanut ja käynnistänyt työelämän lainsäädäntöhankkeita, jotka ovat ristiriidassa direktiivin kanssa.

– Hallitus toimii täysin vastoin vähimmäispalkkadirektiivin tavoitteita. Sen työelämäheikennykset ovat romuttamassa Suomen työehtosopimusjärjestelmän. Samalla hallitus uhmaa EU-oikeuden vakiintunutta tulkintaa jäsenvaltioiden velvollisuuksista, SAK:n lakimies Paula Ilveskivi toteaa.

Suomessa vähimmäispalkkojen määräytyminen perustuu yksinomaan työehtosopimusjärjestelmään. Tämä on Suomessa todettu toimivaksi: työehtosopimuksiin perustuva vähimmäispalkkajärjestelmä on työ- ja elinkeinoministeriönkin mukaan tehokkain tapa turvata riittävä palkkataso ja työehdot sekä vähentää eriarvoisuutta.

– Tästä huolimatta Orpon-Purran hallitus ajaa työelämän lainsäädännön heikennyksiä muun muassa työtaisteluoikeuden rajoituksilla ja paikallisen sopimisen hankkeella. Hallituksen toiminta horjuttaa työehtosopimusten yleissitovuutta ja sopimusjärjestelmän toimivuutta, Ilveskivi sanoo.

Hallituksen toimet rikkovat EU:n oikeusvaltioperiaatetta

Hallituksen toimet rikkovat myös EU-oikeuden keskeisiä periaatteita. Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltioilla on velvollisuus toimia niin, ettei direktiivien tavoitteiden toteutuminen vaarannu direktiivin täytäntöönpanonkaan aikana.

– Orpon-Purran hallitus on valmistellut ja pannut toimeen lukuisia vähimmäispalkkadirektiivin tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevia lainsäädäntöhankkeita direktiivin täytäntöönpanon aikana, Paula Ilveskivi huomauttaa.

EU:n perusoikeuskirjan 28 artikla turvaa työntekijöiden ja työnantajien oikeuden neuvotella ja tehdä sopimuksia vapaasti ja ilman ylärajaa. Hallituksen toimet ovat kuitenkin heikentämässä järjestäytyneiden työmarkkinoiden perustaa ja johtamassa kohti hajautettua mallia, jossa työntekijöiden turva ja kollektiivinen neuvotteluvoima rapautuvat.

– On selvää, että Orpon-Purran hallituksen toimet rikkovat EU:n oikeusvaltioperiaatetta. Tämä vaarantaa paitsi työntekijöiden oikeudet myös Suomen maineen oikeusvaltioperiaatetta kunnioittavana jäsenvaltiona.

Hallituksen onkin otettava vakavasti sitoumuksensa ja turvattava suomalaisten työntekijöiden oikeudet kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

– Hallituksen on peruttava välittömästi kaikki hankkeet, jotka ovat ristiriidassa vähimmäispalkkadirektiivin tavoitteiden ja EU-oikeuden kanssa SAK:n Paula Ilveskivi vaatii.