Liikunnan merkitys työhyvinvoinnissa pohdinnassa
Työmarkkinajärjestöt, liikuntajärjestöt ja valtionhallinnon edustajat pohtivat yhdessä, miten työhyvinvointia ja työssä jaksamista voitaisiin liikunnan keinoin parantaa. Torstaina Helsingissä järjestetyn ensimmäisen keskustelutilaisuuden aiheesta olivat kutsuneet koolle Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry sekä Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry.
Alun perin idean yhteisen hankkeen käynnistämistä liikunnan, työssä jaksamisen ja terveellisten elämäntapojen edistämiseksi esitti SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen Suomen Liikunnan ja Urheilun huippukohtaamiset-tilaisuudessa reilu vuosi sitten. Lähtökohtana oli, että toteutuessaan hanke edellyttää laajaa vuoropuhelua liikunta- ja työmarkkinajärjestöjen sekä valtionhallinnon kesken.
Työelämän muutos ja väestön ikääntyminen ovat nostaneet työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin yhä suuremmaksi haasteeksi suomalaisessa työelämässä. Ihalaisen visiossa suomalaisten työhyvinvointi ja elämänhallinta on maailman huippuluokkaa.
– Työhyvinvoinnin perusedellytys on se, että työmäärä ja henkilöstön määrä ovat oikeassa suhteessa. Olennaista on myös tunne siitä, että voi vaikuttaa omaan työhönsä ja että työ on sisällöllisesti mielekästä, toteaa SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. – Mutta tärkeitä ovat myös vaikkapa työpaikkojen liikuntahetket ja muut keinot, joilla kannustetaan huolehtimaan fyysisestä ja henkisestä kunnosta. Työelämässä saatu kannustus voi toimia myös sysäyksenä omaehtoiselle kunnosta ja jaksamisesta huolehtimisille.
Ihalainen muistuttaa, ettei jaksamista ja hyvinvointia työelämässä ja yksityiselämän puolella voi erottaa toisistaan:
– Työnantajan tulisi muistaa, että työntekijät ovat kuitenkin vain lainassa työpaikalla.