Metsämarjanpoimijoilta puuttuu edelleen työsuhdeturva
Euroopan ulkopuolelta tulevien metsämarjanpoimijoiden turvassa on vakavia puutteita, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Suomeen saapuu vuosittain noin 3 500 ulkomaalaista poimijaa.
Metsämarjanpoimijoiden turvaksi solmittiin viime talvena aiesopimus työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoasianministeriön ja marjateollisuuden yritysten kesken. SAK:ssa sopimusta pidetään riittämättömänä.
– Sopimuksessa ei mainita lainkaan esimerkiksi vähimmäisansioita tai työaikoja, vaikka sopimuksen tarkoituksena on parantaa poimijoiden ansioita. Ansiotasosta olisi pitänyt ehdottomasti sopia, sillä pienet ansiot ovat olleet syynä erityisesti Thaimaasta tulevien poimijoiden vaikeuksiin ja velkaantumiseen työnvälittäjille, Anu-Tuija Lehto sanoo.
Metsämarjanpoimijoita kohdellaan Suomessa yrittäjinä. Aiesopimuksen mukaan työntekijän Suomeen kutsuva marjayritys on velvollinen järjestämään marjanpoimijoiden opastuksen, majoituksen ja kuljetukset.
SAK:ssa lähdetään siitä, että metsämarjojen keräämisen tulee olla työsuhteessa tehtävää työtä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka.
– Ulkomailta tulevilla poimijoilla on yleensä vain yksi toimeksiantaja, jolla on mahdollisuus johtaa ja valvoa heidän työntekoaan. Käytännössä poimijoilla on työnjohto, mikä on yksi työsuhteen tunnusmerkki, Lehto huomauttaa.
Suomeen saapuu vuosittain noin 3 500 ulkomaalaista metsämarjanpoimijaa. Suurin osa heistä on Thaimaasta.
Pirjo Pajunen/SAK
Lue Palkkatyöläisessä 2/2014 julkaistu juttu Pahanmakuisia marjoja.