Tekoäly muovaa arkea ja työelämää – EU määrittelee käytön pelisääntöjä

Tekoäly voi tehdä työstä helpompaa ja miellyttävämpää – tai viedä pois työntekijän autonomian ja luoda tunteen valvovasta isoveljestä. EU-asetus määrittää tekoälyn käyttöä työelämässä, mutta auki on muun muassa kysymys siitä, millaista dataa työvaate saa kerätä työnantajan käyttöön.

Sinänsä tekoäly on vain yksi uusi teknologian muoto, mutta sen teknisten ominaisuuksien sijaan olennaista on, mihin tarkoituksiin ihmiset päättävät sitä yhteiskunnassa käyttää, muistuttaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

– Tekoäly ei rajoitu vain työelämään vaan leikkaa kaikkia meidän arkitoimintojamme. Mutta kautta historian uusi teknologia on muokannut yhteiskuntaa eri tasoilla.

Tutkimusten mukaan noin kolme neljäsosaa SAK:laisten liittojen työssäkäyvistä jäsenistä suhtautuu myönteisesti modernin teknologian lisääntymiseen. Tätä Antila pitää pohjoismaille tyypillisenä kulttuurisena ilmiönä.

– Täällä on perinteisesti oltu teknologiamyönteisiä. Joissain maissa asenne voi olla, että periaatteesta vastustetaan. Se ei ole minusta järkevää, mutta tekoälyn käytön ehdot työelämässä täytyy kuitenkin pyrkiä määrittämään.

Ihmiselle pitää jättää harkinnanvaraa

Työntekoa tekoäly voi monessa ammatissa sujuvoittaa. Kuljetusalalla perille löytäminen on nykyään paljon aiempaa helpompaa.

– Harva ehkä ajattelee navigaattoria tekoälynä, mutta sitähän se on. Ennen katsottiin osoitteita puhelinluettelosta tai paperikartasta, painettiin reitti mieleen tai piirrettiin itselle kartta. Hakukoneet tai matkavaihtoehtojen etsiminen ovat toinen esimerkki arkipäiväistyneestä tekoälyn käytöstä. Ne tehostavat tiedon löytämistä verrattuna siihen, että selattaisiin kirjoja tai manuaaleja, Juha Antila sanoo.

Huonosti harkittu tekoälyn käyttö voi myös tuoda työelämään uudenlaisia ongelmia. Jäteauton kuljettajat ovat tuskailleet jouduttuaan noudattamaan tekoälyn määrittämiä navigaattorin reittivalintoja, vaikka oma kokemusperäinen tieto ohjaisi toimimaan toisin.

– Ihmiselle pitäisi jättää harkinnanvaraa. Tekoäly laskee todennäköisyyksiä, mutta ei sillä ainakaan vielä ole täydellistä tietoa esimerkiksi keliolosuhteista tai ruuhkista. Eikä siitä, milloin voi olettaa, että jäteastiat tietyssä kohteessa ovat täynnä tai tyhjinä, Antila selittää.

Supermarketin kassalla tekoäly voi suunnitella työvuoroja sen tiedon pohjalta, milloin asiakkaita on eniten. Se saattaa kuitenkin yliarvioida työntekijöiden jaksamisen, pyrkiä minimimiehitykseen ja lisätä näin työn henkistä kuormitusta.

– Pahimmillaan tekoäly voi viedä työstä kaiken huokoisuuden ja mielekkyyden laatimalla minuuttiaikatauluja ja tekemällä ihmisestä alamaisen.

EU:n tekoälyasetus on ensimmäinen askel säätelyssä

Euroopan unioni teki keväällä historiallisen päänavauksen tekoälyn työelämäkäytön säätelyssä, kun parlamentti vaalikauden lopussa hyväksyi tekoälyasetuksen (AI Act).

– Asetus esimerkiksi kieltää sen, että tekoälyä käytettäisiin tunteiden tunnistamiseen kouluissa ja työpaikoilla. Algoritmia ei siis saa ohjeistaa arvioimaan kameroista, miten iloisia tai surullisia työntekijän ilmeet ovat työpäivän aikana, kertoo Finunionsin johtaja Susanna Salovaara.

Finunions on SAK:n ja STTK:n edustusto Brysselissä. Se hoitaa suomalaisten työntekijöiden edunvalvontaa EU-asioissa.

– Tekoälyn hyödyntäminen rekrytoinnissa ja työntekijöiden suoriutumisen arvioinnissa vaatii asetuksen mukaan riskien arviointia ja hallintaa. Mutta harmaaksi alueeksi jää vaikkapa se, miten voidaan käyttää työvaatteita, joissa on datankeräysominaisuuksia. Mikä on työhön liittyvää informaatiota, johon työnantajalla on oikeus, mikä on työntekijän yksityistä terveyteen liittyvää tietoa?

Ammattiyhdistysliikkeen Euroopan kattojärjestö ETUC onkin moittinut asetusta siitä, että tekoälyn riskit on määritelty ensisijaisesti yritysten ja tuotteiden valmistuksen näkökulmasta. ETUC haluaa tekoälyn säätelyyn direktiivin. Asetuksen teksti tulee voimaan sellaisenaan, mutta direktiivi antaisi jäsenmaille liikkumavaraa, kuten mahdollisuuden ylittää vähimmäistaso työntekijöiden suojelussa.

Säätely jää helposti kehityksestä jälkeen

Susanna Salovaara ja Juha Antila korostavat molemmat, että tekoälyä koskevat lait, asetukset ja direktiivit saattavat vanheta hyvin nopeasti. Tekoälyn ominaisuudet ja käyttötarkoitukset kehittyvät koko ajan, ja tässä muutoksessa yksi vaalikausi on pitkä aika.

Jotkut pelkäävät tekoälyn vievän työpaikat. Antila arvioi kuitenkin, että vaikka monilla SAK:laisilla aloilla käytetään tekoälyä, sen työllisyysvaikutukset eivät ole kovin suuria. Tilanne voi olla toinen akateemisen koulutuksen aloilla, etenkin niillä, joiden ytimessä on kielen käyttö.

– Esimerkiksi kääntäjien työt ovat vaarassa, ehkä myös toimittajien. AI tuottaa parempaa tekstiä kuin huono toimittaja, mutta ei mitään ainutlaatuista, vaan sellaista hyvälaatuista bulkkia. Meidän jäsentemme töitä automatisaatio ja robotisaatio ovat syöneet enemmän. Sitä paitsi tekoäly luo myös uusia työpaikkoja, joita emme ehkä vielä osaa ajatellakaan, ennustaa Juha Antila.

Mikko Nikula