SAK:n luottamushenkilöpaneeli: Kehityskeskustelujen rooli työpaikalla
SAK:n alojen luottamushenkilöistä 70 prosenttia kertoo, että työnantaja on käynyt kehityskeskustelun edustamiensa työntekijöiden kanssa viimeisen 12 kuukauden aikana. Kiire voi estää kehityskeskustelujen käymisen, vaikka niistä olisikin konkreettista hyötyä etenkin työstä saatavan palautteen kautta.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kehityskeskustelujen roolia työpaikalla työntekijöiden edustajien näkökulmasta.
Keskeiset havainnot
Niistä luottamushenkilöistä, joiden työpaikalla on käyty kehityskeskusteluja viimeisen vuoden aikana, 52 prosenttia kuvaa työpaikan kehityskeskusteluja hyviksi ja tarpeellisiksi. 40 prosenttia sanoo, että työpaikalla käydyistä kehityskeskusteluista ei ole ollut haittaa, mutta ei myöskään hyötyä. Vastausvaihtoehdon ”pelkkää ajanhukkaa” valitsi 7 prosenttia niistä luottamushenkilöistä, joiden työpaikalla on käyty kehityskeskusteluja.Työstä saatu palaute on luottamushenkilöiden mukaan merkittävin konkreettinen hyöty kehityskeskusteluista työntekijöille. Lisäksi noin puolet (49—51 %) luottamushenkilöistä arvioi siitä olleen konkreettista hyötyä osaamisen tai työturvallisuuden kehittämisessä. Toisaalta yli puolet (51 %) arvioi, että kehityskeskusteluista ei ole ollut hyötyä palkkauksen oikeudenmukaisuuden parantamisessa.
Luottamushenkilöistä 36 prosenttia katsoo, että hänen edustamansa työntekijät eivät tule riittävällä tasolla huomioiduiksi kehityskeskusteluissa. Vain hieman suurempi osuus (37 %) arvioi, että työntekijät tulevat riittävällä tasolla huomioiduiksi keskusteluissa.
Johtopäätökset
Jos kehityskeskusteluja työpaikalla käydään, ne harvoin ovat luottamushenkilöiden arvion mukaan ajanhukkaa. Huomionarvoista on, että 27 prosentissa SAK:n alojen työpaikoista ei käydä ollenkaan kehityskeskusteluja, vaikka niiden käyminen voisi olla kannatettava idea.
Kyselyn mukaan ajanpuute ja kiire ovat merkittävimmät syyt sille, että kehityskeskusteluja ei käydä. Työpaikalla työt tulisikin organisoida niin, että kehityskeskustelujen käyminen on mahdollista. Myös esimiesten negatiivinen asenne ja välinpitämättömyys voivat estää kehityskeskustelut. Kehityskeskustelut saatetaan myös kokea vanhanaikaisiksi tai turhiksi, tai ne on yksinkertaisesti unohdettu tai niiden käyminen lopetettu.
Tutkimuksen toteutus
SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 1010 luottamushenkilöä SAK:n aloilta lokakuussa 2024.
Kysy tästä tutkimuksesta
