Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Tutkimukset SAK:n hyvän työn mittari 2024…

Tutkimukset

SAK:n hyvän työn mittari 2024

Työelämän laatu SAK:laisten liittojen työssäkäyvien jäsenten keskuudessa on heikentynyt edellisestä mittauksesta. Tämä on huolestuttavaa, koska työelämän laatu ei ole kertaakaan notkahtanut tällä tavalla seurannan aloittamisen jälkeen.

Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimuksen tarkoituksena on seurata SAK:n liittojen työssäkäyvien jäsenten työelämänlaadun kehitystä vuodesta 2014 alkaen kerätyn Hyvän työn mittarin avulla. Työelämän kehitystä seurataan kymmenen laatukriteerin kautta.

Keskeiset havainnot

  • Vuosina 2022—2024 huonon työn osuus on noussut kuudesta prosentista kymmeneen eli huonon työn osuus on noussut kahdessa vuodessa 40 %. SAK:n liittojen työssäkäyvien jäsenten näkökulmasta tämä tarkoittaa, että noin 20 000 työntekijää on siirtynyt laadultaan huonoon työhön kahden viime vuoden aikana. 
  • Työntekijöiden toimeentulo ja koettu työsuhteen varmuus ovat heikentyneet erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana. On mahdollista, että kokemus taloudellisen epävarmuuden lisääntymisestä nakertaa paitsi työtyytyväisyyttä ja työn mielekkyyttä, niin myös työpaikalla koettua yhdenvertaisuutta. 
  • Työelämän laadun heikkeneminen koskee laaja-alaisesti työn eri osa-alueita. Kymmenestä työelämän osa-alueesta yhdeksän kehittyi työntekijöiden kannalta huonompaan suuntaan. Ainoastaan työtahti keventyi.

Havainnot sektoreittain

  • Suhteellisesti huonon työn osuus on noussut voimakkaimmin yksityisellä palvelualalla. Siellä vuonna 2022 huonon työn osuus oli 8 % ja nyt 15 % . Vastaavasti hyvän työn osuus puolittui viiteen prosenttiin vuodesta. Nyt useampi kuin joka neljäs (27 %) yksityisten palvelualojen työntekijöistä on laadultaan huonossa tai melko huonossa työssä.
  • Julkisilla palvelualoilla laadultaan huonon työn osuus nousi kuudesta prosentista kahdeksaan prosenttiin. Myös hyvän työn osuus laski hieman, kahdeksaan prosenttiin. Melko hyvän ja melko huonon työn osuudet pysyivät vuoden 2022 tasolla. Lähes joka viides (18 %) julkisen alan työntekijöistä ja virkamiehistä on laadultaan huonossa tai melko huonossa työssä.
  • Teollisuudessa laadultaan sekä melko huonon että huonon työn osuudet kasvoivat kahdessa vuodessa. Vuonna 2022 teollisuuden työntekijöistä 7 % oli laadultaan huonossa työssä ja nyt luku on 10 %. Laadultaan melko huonon työn osuus kasvoi 13 prosenttiin. Näin ollen lähes joka neljäs (23 %) teollisuuden työntekijästä on laadultaan melko huonossa tai huonossa työssä.

Johtopäätökset

Naisvaltaisella yksityisellä palvelualalla kokoaikaisen keskipalkka on tällä hetkellä 2400 €/kk tällä hetkellä. Tällä toimialalla ostovoima on heikentynyt noin 160 eurolla kahdessa vuodessa. Ostovoiman heikentyminen voi selittää huonon työn osuuden lähes kaksinkertaistumista kahdessa vuodessa.

Tutkimusaineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2024 eli ennen Petteri Orpon hallituksen laajamittaisia työelämä- ja sosiaaliturvaheikennyksiä. Työelämän laadun heikkenemisen jatkuminen on mahdollista, kun työntekijöitä suojaksi laadittuja työelämärakenteita, kuten työttömyysturvaa ja työehtosopimuksia, heikennetään.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus perustuu SAK:n työolobarometri 2024 -aineistoon, joka edustaa SAK:laisten liittojen työssäkäyviä jäseniä. Aineiston keräsi SAK:n toimeksiantona Verian. Tutkimus tehtiin maalis-huhtikuussa 2024 puhelinhaastatteluin (n=1201).

Kysy tästä tutkimuksesta