Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on räikeässä ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa
Petteri Orpon hallitusohjelmassa mainitaan useassa kohdassa osaamisen kehittäminen keinona lisätä Suomen kilpailukykyä ja vähentää työttömyyttä. Ohjelmasta löytyvä aikuiskoulutustuen poistaminen kokonaan olikin järkyttävä yllätys, joka sotii näitä erittäin kannatettavia tavoitteita vastaan. Poistoa ei ole mainittu eikä perusteltu itse ohjelmassa ollenkaan, vaan kätketty hallitusohjelman liitteisiin.
Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut työssäkäyville osaamisen parantamisen turvaamalla opiskelun aikaista toimeentuloa. Korvaus ei ole missään nimessä ollut suuri ja tuen aiheuttamat poissaolot työelämästä varsin lyhyitä. Käyttäjät ovat tavallisia palkansaajia, jotka omaehtoisesti kehittävät osaamistaan, josta hyötyvät yksilön itsensä lisäksi työnantajat ja yhteiskunta. Tukea käyttää vuosittain yli 30 000 työntekijää.
Tuen lakkauttamista on perusteltu ETLA:n tutkimuksella, jonka tuloksista on poimittu tarkoitushakuisesti perusteluja. On totta, että korkeasti koulutettujen kohdalla hyödyt eivät ole yhtä suuret kuin matalasti koulutetuilla ja hankittu koulutus ei näy heti palkkakehityksessä. Tutkimuksen tarkastelujakso palkkojen vertailuun on kuitenkin lyhyt. Tutkimus huomioi vain taloudellisen hyödyn, osaamisen kehittämisellä on paljon muitakin hyötyjä. Osaamisen kehittäminen on satsaus koko työuraan, ei sillä pikavoittoja ole tarkoitus edes hakea.
Tukea käyttää tällä hetkellä ennestään jo hyvin koulutetut, mutta tätä epätasapainoa voidaan ratkoa aikuiskoulutustukea kehittämällä. Tätä työtä on tehty koko ajan, viimeksi tukea uudistettiin 2020.
Työllisyysrahasto esitteli juuri ennen hallitusohjelman julkaisua tuoreen tutkimuksen aikuiskoulutustuen vaikutuksista käyttäjille. Aikuiskoulutustuella opiskelulla tavoitellaan alanvaihtoa, helpotusta työn kuormittavuuteen ja korkeampaa tutkintoa. Tulokset kertovat selvästi, että aikuiskoulutustuki on erittäin tarpeellinen ja erityisesti matalan koulutustason omaavat hyötyvät siitä monin tavoin. Moni arvioi opiskelun vaikuttavan positiivisesti palkkakehitykseen. Osaaminen ja työurien pidentäminen linkittyvät vahvasti toisiinsa. Kyseessä on pitkäaikainen sijoitus tulevaisuuteen, jota valtionvarainministeriön virkamiesten rajallinen mittatikku ei osaa huomioida.
Aikuiskoulutustuki on elänyt ajassa ja siihen on tehty muutoksia vuosien varrella. Muutokset on valmisteltu työmarkkinajärjestöjen kesken ja hiottu kuntoon yhdessä valtiovallan kanssa. Viimeisin muutos tuli voimaan vuonna 2020, jolloin tuen painopistettä siirrettiin työn ja opiskelun yhteensovittamiseen. Osa-aikainen opiskelu työn ohessa on kustannustehokas tapa niin yksilölle kuin tuen rahoittajillekin. Aiemmin mainittu Etlan tutkimus on tehty ennen muutosta ja sitä voidaan pitää tältä osin vanhentuneena. Muutokset aikuiskoulutustuen käytössä näkyvät vasta pidemmällä aikajänteellä, mutta jo nyt havaitaan tilastoista, että osa-aikaisen työnteon ja opiskelun yhdistäminen on lisännyt suosiotaan.
Hallituspuolueiden edustajat ovat lähtökohtaisesti olleet hiljaa aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta tai ovat toistelleet mantraa ”koulutus on erityissuojeluksessa”. Kuitenkin aikuiskoulutustuki on kiinteä osa koulutusjärjestelmää ja sen lakkauttaminen johtaa väjäämättä osaamisen hiipumiseen yhteiskunnassa.
Hallituksen tekemä tuen lopettamispäätös on erittäin lyhytnäköinen ja ideologinen. Perusteluina käytetty työllisyysvaikutus ei kestä kriittistä tarkastelua. Jokaisella opiskelevalla odottaa työpaikka, joten työttömyyteen tämä ei vaikuta mitenkään. Lisäksi yhä useampi on töissä opiskelun aikana.
Hallituksen puheet ja teot jatkuvan oppimisen edistämisestä ovat rajussa ristiriidassa. Osaamispulaa ei ratkaista koulutusmahdollisuuksien karsimisella.
Lisätietoa aikuiskoulutustuesta löytyy Työllisyysrahaston nettisivuilta.
