Sote-palveluja ei saada kuntoon ilman lisäresursointia hallitukselta
Uusi hallitusohjelma tähtää sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen – hienoa! Palvelujen parantamisen myös ihmiset priorisoivat korkealle: vaaliajan kyselyissä vastaajat nostivat toimivat sote-palvelut tulevan hallituksen tavoitteista kärkeen, jopa ykkössijalle.
Väestö ikääntyy, jolloin palvelutarve väistämättä kasvaa. Koronavuodet ovat aiheuttaneet palveluvelkaa ja pidentäneet hoitojonoja entisestään. Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta -luvussa hallitusohjelmaan on kirjoitettu useita kannatettavia suunnitelmia koskien mielenterveyspalveluja, kuntoutusta, hyvinvointialueiden kehittämistä parhaiden käytäntöjen pohjalta sekä sote-henkilöstön ja tukipalvelujen työnjaon kehittämistä. Nyt näyttää lupaavalta!
Sote-innostus kuitenkin lässähtää pahan kerran, kun 240 sivun hallitusohjelmaa lukiessa ehtii loppupuolen rahoitusosioon. Palveluista päävastuun kantavat hyvinvointialueet elävät tulevaisuudessa täysin valtion rahoituksella, eikä sote-sektorille ole budjettipuolelta luvassa paljon muuta kuin nälkäkuuria ja lämmintä kättä.
Budjettiin on suunniteltu niin massiiviset säästöt, että ne vakavasti vaarantavat sote-sektorin palvelujen laadun ja saatavuuden tulevina vuosina. Hallitusohjelmaan sisältyy peräti 1,4 miljardin kustannusleikkaus hallituskauden kuluessa, kun leikkauksen sijaan tarvittaisiin samansuuruinen uusi lisärahoitus sote-sektorille. Pitemmällä aikajänteellä suunniteltu säästö on peräti 3 miljardia.
Kohtuullisen hyvän tekstiosion ja kylmää kyytiä tarjoavan rahoitusosion välillä on vakava ristiriita. Hallitusohjelmassa oleva reilu 300 miljoonan kertaluonteinen jononpurkurahoitus peruspalveluihin on toki myönteinen toimi, mutta se jää täysin riittämättömäksi, kun taustalla väijyy liki kymmenen kertaa suurempi leikkaus perusrahoitukseen.
Soten rahoituksen vaje vaarantaa myös työkykyä ja työuria
Jo tällä hetkellä hoidon ja tutkimuksen jonot vaarantavat työkyvyn tuen, työkyvyttömyysjaksojen lyhentämisen ja työurien pidentämisen tavoitteet. Kun työntekijän työkyky on uhattuna tai hän on jo joutunut sairauslomalle, tarvitsee hän oikeat tutkimukset ja hoidot ilman viivyttelyä.
Hoitojonoon jumittuminen aiheuttaa työntekijälle suuren riskin pitkittyvästä työkyvyttömyydestä ja hän saattaa jopa ajautua turhaan ennenaikaiselle eläkkeelle. Myös itse sairauden hoitokulut voivat kasvaa ja vaiva pahentua, kun hoito viivästyy jonojen takia. Kärsijöinä ovat silloin sairastava työntekijä perheineen, hänen työnantajansa ja koko yhteiskunta.
Hallitusohjelmaa tulee tarkastella kokonaisuutena. Väestön työkyky- ja työuratavoitteiden toteutumista haittaavat paitsi sote-palvelujen rahoitusleikkaukset, myös suunnitellut työsuhteiden laadun ja turvallisuuden heikennykset. Kun muun muassa työntekijän irtisanomisperusteita ollaan murentamassa ja niiden uudesta tulkinnasta ei olisi lainkaan oikeuskäytäntöä, aiheuttaa hoito- ja tutkimusjonoihin juuttuminen työntekijälle riskin irtisanomisesta ja jopa syrjäytymisestä.
Hallitusohjelmassa asetettujen työllisyystavoitteiden saavuttaminen pitäisi tarkoittaa myös sitä, että kansalaisten työkyvystä huolehditaan entistä paremmin eivätkä alkavat työkykyongelmat johda välittömään uhkaan työpaikan menettämisestä. Nyt hallitus on menossa täysin väärään suuntaan, kun se haluaa heikentää työsuhteen turvallisuutta ja työnantajan työllistämismotivaatiota ja murentaa sairastuneen työntekijän oikeusturvaa.
Työsuhteen laadun heikentäminen pahentaisi sote-sektorin työvoimapulaa
On myös syytä huomioida, että työelämäosiossa työsuhteiden laatua heikentävät ja epävarmuutta lisäävät tekijät koskettavat kipeästi sote-sektoria työnantajana. Alalla vallitsee tällä hetkellä vakava työvoimapula.
Työvoimapulan korjaaminen on lähivuosina jopa ratkaiseva tekijä sote-sektorin solmujen avaamisessa sekä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamisessa. Työsuhteiden laadun ja turvallisuuden parantamista tarvitaan alan houkuttelevuuden lisäämiseksi ja sote-palvelujen kuntoon laittamiseksi.
Suunniteltu palkkakarenssi ensimmäiselle sairauspäivälle iskisi erityisen kipeästi juuri sote-alan ja tukipalvelujen työntekijöihin, joilla työn luonteen ja riskien takia on paljon lyhyitä sairauspoissaoloja. Hallituksen suunnitelma sallia jopa vuoden määräaikaisuus ilman erityistä syytä asettaisi työsuhteille käytännössä jatkuvan koeajan. Se ja irtisanomisten helpottaminen heikentäisivät väistämättä naisvaltaisen hoito- ja hoiva-alan työsuhteiden turvaa ja aiheuttaisivat esimerkiksi raskaussyrjintää.
Sote-palveluja ei saada kuntoon, ellei työvoimapula hellitä. Siksi tarvitsemme työntekijöille turvallisempia työsuhteita ja vakautta sote-alan työmarkkinoille.
Sosiaaliturvan murentaminen lisää terveyspalvelujen tarvetta
Terveys ei ole synonyymi terveyspalveluille. Väestön terveydentilan edistäminen on suurelta osin muuta kuin terveyspalvelujen kehittämistä. Terveydentilaan myönteisesti vaikuttavat muun muassa hyvät asumisolosuhteet, reilut työehdot ja työolosuhteet tarjoava työsuhde, sosiaaliturvaetuuksien riittävä taso sekä helposti ja edullisesti saatavilla oleva lääkehoito.
Hallitusohjelma sisältää heikennyksiä muun muassa asumistukeen, työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan, työsuhteiden laatuun ja turvallisuuteen sekä sairastuneiden potilaiden maksuosuuksiin, kun terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan ja lääkkeiden hinnat nousevat arvonlisäveron korotuksen myötä. Nämä toimet lisäävät riskiä sille, että varsinkin vaikeassa sosioekonomisessa asemassa olevien työikäisten terveydentila ja työkyky heikentyvät ja sote-palvelujen palvelutarve kasvaa nykyisestä.
Hoitojonot pitenevät yhä. Hallitus on heikentämässä matalapalkka-alojen työntekijöiden mahdollisuuksia huolehtia terveydestään ja perheidensä hyvinvoinnista, mikä väistämättä tulee lisäämään sairastavuutta ja sote-palvelujen kysyntää.
Hallitusohjelman virheet ja puutteet ehtii vielä korjaamaan. Me suomalaiset tarvitsemme ja ansaitsemme kunnon sote-palvelut. Tämä ei ole mahdollista ilman riittävää rahoitusta sekä laadukkaita ja turvallisia työsuhteita.
