Suomi tarvitsee kattavan aikuisten rokoteohjelman
Kansallinen rokotusohjelma on tunnettu kansanterveyden ja -talouden menestystarina. Onnistuneen rokotusohjelman ja laajan rokotekattavuuden ansiosta polio, isorokko ja kurkkumätä ovat jääneet historiaan.
Aikuisten ja ikäihmisten osalta Suomen tämänhetkinen rokotusohjelma on kuitenkin puutteellinen. Suomesta puuttuu selvä järjestelmä aikuisten rokottamiseksi.
Kansainvälisen rokotekehitystyön painopiste on jo pitkään ollut aikuisten rokottamisessa: noin 80 prosenttia kehitteillä olevista rokotteista on suunniteltu aikuisille. Suomi on kuitenkin jäämässä muista Pohjoismaista jälkeen. Norja ilmoitti huhtikuussa kansallisesta rokotusohjelmasta aikuisille ja riskiryhmille. Ruotsissa on meneillään aikuisten rokotusohjelman selvitystyö, jonka odotetaan valmistuvan tänä vuonna. Suomenkin on aika hakea uusia terveys- ja kustannushyötyjä aikuisten rokoteohjelman avulla.
Sairauksien varhainen ennaltaehkäisy on tutkitusti kustannusvaikuttavinta terveydenhuoltoa. Kansalliseen rokotusohjelmaan hyväksytyt rokotteet ovat vaikuttavuudeltaan terveydenhuoltojärjestelmän tehokkain osa. Ohjelmaan hyväksytään vain rokotteet, jotka läpäisevät Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (Krar) arvion rokotteen turvallisuudesta, kustannusvaikuttavuudesta ja väestötasoisesta terveyshyödystä.
Aikuisten rokoteohjelmalla voidaan varautua lähitulevaisuuden väestömuutoksiin. Iän myötä immuunivaste heikkenee ja riski sairastua infektiotauteihin kasvaa. Samalla lisääntyy ikääntyneiden vakavan sairastumisen ja sairaalahoidon todennäköisyys.
Suomessa on tällä hetkellä noin 1,4 miljoonaa yli 50-vuotiasta työntekijää. Heidän terveytensä ja työkykynsä ylläpitäminen on tärkeää myös työvoiman riittävyyden kannalta.
Aikuisten ja ikääntyvien rokoteohjelman kehittäminen tehostaa infektioiden ennaltaehkäisyä. Se voi keventää ruuhkautuneen terveydenhuollon kuormitusta, vähentää sairauspoissaoloja, auttaa ylläpitämään työkykyä eläkeiän noustessa sekä tukea ikääntyvän väestön kotona selviämistä, terveyttä ja toimintakykyä. Rokottamisella on roolinsa myös antibioottiresistenssin hillitsemisessä. Työterveyshuolto voi toimia kumppanina työssäkäyvien rokotuksissa.
Aikuisten rokoteohjelma tarjoaa keinon vapauttaa terveydenhuollon resursseja, vähentää sote-kustannuksia ja ehkäistä työkyvyttömyyttä sekä parantaa ikääntyvien työntekijöiden terveyttä ennaltaehkäisyn keinoin. Uusien ja kehitteillä olevien rokotteiden ansiosta voidaan vähentää muun muassa influenssan, pneumokokin, vyöruusun ja pian myös rs-viruksen aiheuttamaa tautitaakkaa ja terveydenhuollon kuormitusta.
Rokotteilla ehkäistävissä olevat aikuisten sairaudet aiheuttavat vuosittain kymmeniätuhansia käyntejä perusterveydenhuollon avohoidossa ja työterveyshuollossa. Jo yksi tautitapaus voi aiheuttaa viikkojen työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolon. Yhden sairauspäivän hinta työpaikalla on keskimäärin 370 euroa.
Uusien rokotteiden hyväksymiseen johtava prosessi on hidas: matka Krarin asiantuntijasuosituksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) esitykseksi ja sosiaali- ja terveysministeriön budjettiehdotukseksi kestää vähintään kaksi ja puoli vuotta. Rokotteista ei saada sitä hyötyä, joka työkyvyn parantamisessa olisi tarjolla.
Parhaillaan meneillään on vyöruusurokotetta koskeva hyväksymisprosessi, ja seuraavaksi saattaa olla rs-virusta torjuvan rokotteen vuoro. Yksittäisten rokotteiden käyttöönoton rinnalla tarvittaisiin kattava aikuisten rokoteohjelma.
Seuraavan hallituksen pitäisi tunnistaa, kuinka suuri merkitys rokotuksilla on kansanterveydelle ja suomalaisten työkyvyn ylläpitämiselle. Aikuisten rokoteohjelman valmistelu on aloitettava nopeasti, jotta sen tuomia terveyshyötyjä päästään ulosmittaamaan mahdollisimman pian.
Riitta Työläjärvi, SAK:n asiantuntijalääkäri
Auli Rytivaara, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien Vieraskynässä 14.6.2023
