Ministeriö ehdottaa leikkauksia myös eläkkeisiin – eniten kärsisivät pienituloiset palkansaajat
Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi tänään puheenvuoronsa julkiseen talouteen ja sen vahvistamiseen liittyen. Esityksessä on valtava määrä leikkausehdotuksia, joilla julkisia menoja halutaan vähentää.
VM ehdottaa isoja leikkauksia sosiaaliturvaan, niin työttömyysturvaan kuin eläkejärjestelmään. Ministeriö nostaa taas kerran esille myös palkattomien jaksojen eläkekertymän poistamisen. Nyt työeläkettä kertyy joiltakin palkattomilta jaksoilta, esimerkiksi vanhempainvapaiden ja työttömyyden ajalta.
Suomeksi sanottuna VM:n ehdotuksessa on kysymys eläkkeiden leikkaamisesta niiltä, joilla työuran varrelle sattuu palkattomia jaksoja. Myös kokoomus ehdotti viime syksynä vaihtoehtobudjetissaan samansuuntaisesti eläkekertymän poistamista työttömyysturvasta.
Työttömäksi jäävät selvästi useammin pienituloiset palkansaajat. Työttömyyttä edeltävä palkka on ollut useimmiten 2000–2500 euroa kuukaudessa. Viime vuonna peräti 72 prosenttia työttömiksi jäävistä ansaitsi alle 3000 euroa kuukaudessa. Näille työssäkäyville suomalaisille VM:n ja kokoomuksen ehdotukset tarkoittavat vanhuuseläkevuosilla ajautumista entistä heikompaan taloudelliseen tilanteeseen.
Eläkekarttuman leikkaaminen ei ole myöskään koko sosiaaliturvan kustannusten näkökulmasta yksinkertainen toimi. Asiaa avaa ansiokkaasti työeläkevakuuttajien Telan Hanna Mäkinen blogissaan.
SAK:ssa on arvioitu, että työuran lopussa työttömäksi jäävälle 2800 euroa kuukaudessa ansaitsevalle, työttömyys tarkoittaisi 150 euron leikkausta eläkkeeseen. VM:n nyt ehdottama eläkekertymän poistaminen merkitsisi vielä toista 150 euron menetystä. Eli yhteensä eläke leikkautuisi lähes 300 euroa kuukaudessa työttömyyden takia.
Todella moni palkansaaja ansaitsee läpi työuransa vähemmän kuin 2800 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi monilla palvelualoilla työskennelleellä työeläke jää alle 1500 euroon kuukaudessa. Näillä naisvaltaisilla aloilla myös osa-aikatyö on yleistä. Monella pienituloisella työeläke jää nykyäänkin niin pieneksi, että he joutuvat turvautumaan työeläkkeen lisäksi muuhun sosiaaliturvaan, kuten asumistukeen sekä takuu- ja kansaeläkkeeseen eläkepäivinään.
Eläkekertymän poistaminen palkattomilta jaksoilta tarkoittaa leikkausta, joka jälleen kerran osuisi niihin työtä tekeviin, joiden toimeentulo muutenkin on jo niukka. Se ajaisi myös entistä useamman eläkeläisen riippuvaiseksi muusta sosiaaliturvasta. Kannattaa myös huomata, että erityisesti pienituloisilla paljon sairastavilla eläkeläisillä on jo nyt vaikeuksia selvitä esimerkiksi lääkekuluistaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuista.
Lopulta kysymys on työeläkejärjestelmän uskottavuudesta. Miten läpi aikuisiän työtä tehnyt luottaa työeläkejärjestelmään, jos eläke lopulta jää kuitenkin niin pieneksi, ettei sillä tule toimeen. Eläkeläisköyhyys pitkän työuran päätteeksi ei ole kovin houkutteleva tarjous.
20.6.2023 Tekstiin korjattu 4. kappaleen prosenttiluku.
