Henkilöstön osallisuus on avain soten onnistumiseen
Hyvinvointialueiden vasta valitut valtuustot aloittavat työnsä laittamalla rakenteita kuntoon. Kuten kunnissa, myös alueilla on ensin hyväksyttävä hallintosääntö, jossa määritellään toimivaltuudet viranhaltijoille ja erilaisille luottamuselimille. Strategia ja siihen kytkeytyvä erillinen palvelustrategia määrittelevät, miten ja millaisia palveluita alueella tuotetaan. Vaikka lainsäädäntö ohjaa toimintaa, alueilla on paljon vapauksia tehdä asioita omalla tavallaan. Tässä on aluevaltuuston vallan ydin.
Ennen vaaleja puolueiden erot korostuivat. Vaalien jälkeen alkaa yhteistyö ja kompromissien etsiminen. Alueiden valtuustojen poliittiset voimasuhteet vaihtelevat, ja onkin mahdollista, että alueet tulevaisuudessa painottavat toiminnassaan erilaisia toimia.
Päätöksiä ja toimintaa ei koskaan tehdä pelkästään poliitikkojen kesken. Taustalla on jo vuosia ja useita kierroksia kestänyt asiantuntijoiden valmistelutyö. Laki edellyttää kuulemaan myös asukkaita ja palveluiden käyttäjiä niin uuden suunnittelussa kuin jatkuvasti palveluita kehitettäessä. Tähän osallisuustyöhön on jo olemassa monia hyviä käytänteitä kuntien ja valtion toiminnoista, ja lisää tulee koko ajan.
Henkilöstön osallisuus nähdään usein kapeasti ja henkilöstöä pidetään vain palvelujen toteuttajana. Asiakkaan kanssa työskentelevä ammattilainen on kuitenkin juuri se, jossa henkilöityy koko hyvinvointialueen palvelustrategia. Palvelu on työntekijä. Työntekijä on myös se, joka saa asiakkaalta ensimmäisen ja välittömimmän palautteen palvelun onnistumisesta. Puhe resursseista tai prosesseista ja palveluketjuista ilman henkilöstön näkemystä on ohutta yläpilveä.
Henkilöstön on siksi oltava alusta asti mukana myös suunnittelemassa palveluja ja niiden takana olevaa strategiaa. Sitä voidaan tehdä mainiosti esimerkiksi yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmillä. Henkilöstön aito osallisuus ei ole ylimääräinen vaiva tai hidaste vaan avain soten onnistumiseen.
Julkaistu Kansan Uutisissa 30.1.2022.
