Miksi työnantajat vastustavat perhevapaauudistusta?
Alkuviikosta esitelty perhevapaauudistus on saanut julkisuudessa niin positiivista kuin negatiivista palautetta. Palautetta esitys on saanut erityisesti sen keinoista tasa-arvon lisäämiseksi.
Tämän päivän Kauppalehti tituleeraa Elinkeinoelämän Keskusliittoa feministisemmäksi kuin hallitus. Edistäisikö EK:n ehdottama perhevapaamalli tasa-arvoa enemmän kuin hallituksen esittämä vai lisäisikö se enemminkin ongelmia perheiden toimeentuloon?
EK:n mukaan perhevapaauudistuksella tulisi tavoitella työllisyyden parantamista ja tasa-arvon edistämistä. EK ehdottaa perhevapaiden uudistamiseksi tiukkaa kiintiöimistä niin, että molemmille vanhemmille olisi oma kuuden kuukauden kiintiö ja synnyttävälle vanhemmalle lisäksi yksi kuukausi.Työnantajien logiikka on se, että kiintiöt pakottaisivat isät pitämään vapaitaan, jotta lapsi ei joutuisi menemään seitsemänkuisena päivähoitoon tai perheen tulotaso ei heikkenisi kotihoidon tuen käytön myötä.
Aikaisemmat perhevapaauudistukset ovat osoittaneet, että isille lisätyt vapaat lisäävät isien vapaiden käyttöä. Nykyisin kuitenkin vain noin 20 prosenttia isistä käyttää vapaansa täysimääräisinä. Viidesosa isistä ei käytä vapaita lainkaan. Tutkimusten valossa ei voida olettaa, että EK:n esittämällä mallilla isien vapaiden käyttö lisääntyisi merkittävästi enemmän kuin hallituksen nyt esittelemässä mallissa.
EK:n esitys olisi nykytila ja käyttäytymisen muutokset huomioon ottaen leikkaus perheille. Monissa perheissä tiukat kiintiöt voivat aiheuttaa ongelmia toimeentulossa, jos toinen vanhempi ei syystä tai toisesta voi pitää vapaitaan kokonaan tai edes osittain. Valtaosa vanhemmista ei halua laittaa lasta varhaiskasvatukseen alle 1,5-vuotiaana. Seitsemän kuukauden kiintiöillä tämä tarkoittaisi sitä, että toisella vanhemmalla, usein äidillä, olisi vaihtoehtona joko töihin paluu tai ansiosidonnaista vanhempainvapaata huomattavasti alhaisempi kotihoidon tuki. EK:n malli voisi siis heikentää äidin toimeentuloa ja eläkekertymää nykytilaan verrattuna. Työnantajien esittämän uudistuksen seurauksena varhaiskasvatukseen vietäisiin reilusti alle vuoden ikäisiä lapsia.
Ihmisten käyttäytyminen muuttuu hitaasti, joten voidaan olettaa, että EK:n esittämät pitkät vapaat isille ja nykyistä lyhemmät äidille, alentaisi työnantajien kustannuksia. Lyhyellä tähtäimellä työnantajat siis säästäisivät. Pitkällä aikavälillä kustannukset nousevat, jos isät alkaisivat käyttää vapaitaan enemmän, mutta näin varmaan tapahtuu myös nyt esitetyssä perhevapaauudistuksessa.
SAK ei usko rajuihin kiintiöihin, sillä perhepolitiikassa on kyse perheiden toimeentulosta, lapsista, tasa-arvosta ja työllisyydestä. Uudistusta ei voi tehdä vain tasa-arvon tai työllisyyden nimissä, koska silloin saatamme heikentää perheiden toimeentuloa pikkulapsivaiheessa.
Perhevapaauudistuksessa on käytetty useampaa keinoa tasa-arvon lisäämiseksi: toiselle vanhemmalle lisätään reilusti käytettävissä olevia vapaita, jatkossa molemmille vanhemmille maksetaan päivärahaan korotettua osaa ja vapaiden joustavuutta lisätään. Uudistuksen seuranta on ensiarvoisen tärkeää, jotta perhevapaita voidaan uudistaa sitä mukaa, kun näemme, kuinka vanhempien vapaiden käyttö muuttuu.
Vanhempien käyttäytymisen vaikuttavat muutkin seikat kuin lainsäädäntö. Kun isiä rohkaistaan käyttämään oma osuutensa perhevapaasta, keskeistä kiintiöiden lisäksi on työpaikan käytännöt ja asenteet. Työnantajat voivat edistää tasa-arvoa esimerkiksi pidentämällä isien vanhempainvapaiden palkallista aikaa. Lisäksi uudistusta kaivataan myös työnantajan asenteisiin: liian moni työnantaja vaatii todistusta äidin työnantajalta äidin työssäolosta, kun isä jää kotiin hoitamaan sairasta lasta äidin sijasta.
Perhevapaauudistuksen yhteydessä olisi tärkeää myös keskustella siitä, kuinka muutamme asenteita työpaikoilla. Tässäkin työnantajilla on keskeinen rooli.
Lue myös Tuuli Glantzin blogikirjoitus Perhevapaauudistuksessa otetaan askelia oikeaan suuntaan – loikkakin olisi ollut mahdollinen.
