Veropolitiikan zombie-ideat on tuomittu epäonnistumaan
Tietyt teemat toistuvat Suomen veropoliittisessa keskustelussa. Taloustieteessä tällaisia teemoja on usein kutsuttu zombieiksi.
Zombie-ideoilla viitataan poliittisiin ajatuksiin tai ideoihin, jotka ovat empiirisen tutkimusnäytön ja asiantuntija-arvioiden perusteella tuomittuja epäonnistumaan, mutta jatkavat eloaan, koska ne sopivat poliittiseen narratiiviin. Taloustieteen Nobel-voittaja Paul Krugman on alkujaan lainannut termin Kanadan terveydenhuoltojärjestelmästä (The Ultimate Zombie Idea – The New York Times).
Suomalainen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusmalli edustaa eräänlaista veropoliittista zombieta. Nykyinen listaamattomien osakeyhtiöiden verotusmalli tuli voimaan vuonna 2005. Siitä lähtien mallia on myös kritisoitu perustelluista syistä.
Olen koonnut alle muutaman valtionhallinnon oman asiantuntijaselvityksen, joissa kaikissa on esitetty muutoksia nykyiseen malliin:
- Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti 2010 (pdf)
- Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti 2017 (pdf)
- Yritystukien vähentämistyöryhmän loppuraportti 2019 (pdf)
Tiivistetysti nykyinen järjestelmä perustuu vääränlaisiin kannustimiin, eikä sitä voida pitää investointien, tuottavuuden tai talouskasvun näkökulmasta tehokkaana. En lähde tämän kirjoituksen puitteissa perkaamaan selvitysten juridisia yksityiskohtia. Jos asioiden taustat kiinnostavat blogitekstiä pidemmälle, suosittelen lämpimästi edellä mainittuihin selvityksiin tutustumista.
Nykyisen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusmallin ylläpitoon ei siis ole olemassa järkeviä substanssi- tai tehokkuusargumentteja. Onkin selvää, että asiaan puuttumiseksi ei ole ollut riittävästi poliittista tahtoa. Syyttelevien sormien osoittaminen ei kuitenkaan ole mielekästä, sillä hallituspohjat ovat olleet hyvin erilaisia vuosien varrella eikä korjauksia ole toteutettu millään hallituskaudella. Asia ei ole nykyisenkään hallituksen hallitusohjelmassa.
Ennen kuin osa lukijoista mahdollisesti hermostuu, kerrottakoon, että SAK:n mielestä yrittämisen riskistä on saatava korvaus. Veropohjaan tehtävät aukot, tarpeettomat verotuet tai kohdennetut veroedut ovat tähän kuitenkin vääriä keinoja. Emme pidä nykyistä yritysten nettovarallisuuden paisuttamiseen kannustavaa järjestelmää järkevänä tapana toteuttaa yrittämisen riskin korvaamista.
Lienee myös syytä tarkentaa, että veropohjan tiivistäminen ei itsessään tarkoita kokonaisveroasteen nostamista. SAK toki kannattaa kokonaisveroasteen maltillista nostamista hyvinvointivaltion turvaamiseksi, mutta veropohjaa voi tiivistää ja verotuksen oikeudenmukaisuutta kasvattaa myös siten, että kohdennetun veroedun poistamista kompensoidaan yleisillä veronkevennyksillä. Vaikka olisikin eri mieltä verotuksen optimaalisesta tasosta, on hankala puolustaa nykyistä järjestelmää lukuisten asiantuntijaselvitysten valossa. Osinkoverotusta tulisi korjata ja listaamattomien yhtiöiden veroetu poistaa tai vähintäänkin sitä pienentää.
Kuten olen aikaisemmassa blogissani kirjoittanut, koronakuopasta nouseminen vaatii toimenpiteitä myös verotuksen puolella. Asiaa kannattaa siis pitää vireillä, vaikka toistaiseksi tuloksia ei ole tullut. Keep fighting the good fight: vuosi 2021 voi olla ihmeitä täynnä.
