Nainen, älä arastele palkankorotuksen pyytämistä
Naiset ehdottavat itselleen palkankorotusta selvästi miehiä harvemmin. Tämä käy ilmi muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön tuoreimmasta tasa-arvobarometrista. Voimakkaimmin ero näkyy nuorilla 25–34-vuotiailla.
Barometri kertoo myös, että ammattikoulun tai ammatillisen tutkinnon suorittaneista naisista 27 prosenttia oli ehdottanut itselleen palkankorotusta, kun taas miehistä jopa 42 prosenttia. Palkankorotuksen pyytämiseen voi vaikuttaa työn osa- ja määräaikaisuus – naiset tekevät miehiä useammin osa-aikaista ja määräaikaista työtä. Mutta ero näkyy myös kokoaikatyötä tekevillä: kokoaikaisista naisista hieman yli kolmannes oli ehdottanut palkankorotusta, kokoaikaisista miehistä lähes puolet.
Rohkaisen naisia pyytämään itselleen palkankorotusta. Keskustelua palkasta ja sen perusteista ei ole syytä kaihtaa. Ylipäänsäkin työpaikoilla tulisi lisätä tietoisuutta siitä, miten palkat koostuvat. Millainen palkkausjärjestelmä on käytössä ja mitä tekemällä tai millaisilla tuloksilla työntekijä voi kasvattaa ansioitaan.
SAK:n luottamushenkilöpaneelissa liki puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työntekijät ovat melko tai erittäin huonosti tietoisia työpaikkansa palkkausjärjestelmän perusteista. Työpaikoilla on siis parannettavaa, jotta kaikilla olisi ymmärrys asiasta.
Nykyisen tasa-arvolain perusteella tehdyt palkkakartoitukset eivät useinkaan avaa palkkatasa-arvoon liittyvää mahdollista eriarvoisuutta. Laki ei selkeästi kerro, miten samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten palkkoja tulisi vertailla, eivätkä luottamusmiehet pääse käsiksi tarkkoihin palkkatietoihin.
SAK kannattaa palkka-avoimuuden lisäämistä. Se on keskeinen keino huolehtia tasa-arvosta työpaikoilla. Palkka-avoimuuden lisääminen edellyttää tasa-arvolain uudistamista ja SAK odottaakin nyt hallitusohjelman kirjauksen toteuttamista.
