Kapitalismin pelisäännöistä on syytä keskustella Suomessakin

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kirjoitti 19. helmikuuta HS vieraskynäpalstalla, että muualta maailmasta kantautuva kapitalismin kritiikki tuntuu Suomen oloissa vieraalta. Olen asiasta eri mieltä. Maailmalta tuleva kritiikki ja keskustelu on mitä ajankohtaisinta myös Suomessa.

On totta, että Suomessa tuloerot ovat kohtuullisen pienet, mutta varallisuuserot ovat kasvussa. Niiden olemassaolosta emme kuitenkaan tiedä paljoa – kiitos poistetun varallisuusveron. Vaikka hyvinvointivaltiolla on haasteita, se tarjoaa edelleen mahdollisuuksien tasa-arvoa ja turvaverkkoja. Suomessa kysymys onkin, mihin suuntaan haluamme yhteiskuntaamme kehittää.

Elinkeinoelämä etujärjestöineen pyrkii purkamaan rakenteita, jotka ylläpitävät tasaista tulonjakoa, järjestäytyneitä työmarkkinoita ja vahvaa hyvinvointivaltiota. Näistä pyrkimyksistä on paljon esimerkkejä, muun muassa tavoitteet vähentää verotuksen progressiota, karsia sosiaalitukia, heikentää työntekijöiden suojelua ja karsia työehtosopimusten kattavuutta.

Jos elinkeinoelämän etujärjestöjen poliittinen asialista toteutettaisiin, Suomi muistuttaisi paljon enemmän niitä maita, joista kapitalismin kritiikki nyt voimakkaimmin kuuluu.

Meidän on huolehdittava siitä, että voimme jatkossakin elää tasa-arvoisessa Suomessa, toimivassa demokratiassa ja ehjässä yhteiskunnassa. Tämä vaatii paitsi sitä, että mahdollisimman monilla meistä on työtä, myös riittävän verotuksen tason ja laajan veropohjan sekä kattavat julkiset hyvinvointipalvelut tulonsiirtoineen. 

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on hyvä toimintaympäristö elinkeinoelämälle ja markkinataloudelle. Se tuottaa ennustettavan toimintaympäristön ja osaavia työntekijöitä. Hyvinvointivaltio ja järjestäytyneet työmarkkinat pitävät globaalin markkinatalouden tuottaman epäreiluuden ja epäoikeudenmukaisuuden kurissa. Se takaa Suomelle niin tärkeän vapaakaupan hyväksyttävyyden kansalaisten ja työntekijöiden – äänestäjien – keskuudessa.