YTK ei ole aina edullisin työttömyyskassa
Julkisessa keskustelussa törmää ajoittain väitteeseen, jonka mukaan Yleinen työttömyyskassa YTK on palkansaajalle aina kaikkein edullisin työttömyyskassa. Väite ei pidä paikkaansa. Erityisesti pienituloiselle ja osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle on edullisempaa kuulua ammattiliiton yhteydessä toimivaan työttömyyskassaan.
YTK:n jäsenmaksu on kiinteä 92 euroa vuodessa. Useimmissa SAK:laisissa työttömyyskassoissa jäsenmaksu on prosenttiperusteinen ja vaihtelee palkan mukaan. Laskeminen ja vertailu kuitenkin kannattaa. Esimerkiksi koulunkäynninohjaajan kuukauden kokonaisansio on noin 2100 euroa (Kuntatyönantajien palkkatilasto). Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n työttömyyskassan jäsenyys on tänä vuonna 0,33 prosenttia palkasta, mikä tekee koulunkäynnin ohjaajalle noin 83 euroa vuodessa ja alle seitsemän euroa kuukaudessa.
Myös esimerkiksi Akavalaisen kentän työttömyyskassat ovat huomattavasti YTK:n kassaa edullisempia. Työttömyyskassojen tämän vuoden jäsenmaksuihin voit tutusta tarkemmin Työttömyyskassojen edunvalvonta- ja koulutusjärjestön TYJ:n nettisivuilla.
YTK ei ole ammattiliitto
YTK ei ole ammattiliitto, vaikka se on perustanut YTK-yhdistyksen, joka mainostaa antavansa lisäturvaa YTK:n täysjäsenille. Lisäturvaan kuuluvat muun muassa oikeusturvavakuutus ja työsuhdeneuvonta. YTK ei myöskään neuvottele työehtosopimuksista.
Oikeusturvavakuutuksessa korvauksen enimmäismäärä on 10 000 euroa ja omavastuuosuus 15 prosenttia. Työsuhdeneuvonta ei koske työehtosopimuksen sisältöön, kuten esimerkiksi palkkataulukoihin, minimipalkkaan tai erilaisiin lisiin liittyviä asioita. YTK:n sivuilla lukee, että ”Neuvonta kattaa tilanteet, jotka voit esittää puhelimessa ilman, että lakimies perehtyy asiakirjoihin tai muuhun materiaaliin. Asiakirjojen laatimisesta tai muista sopimistanne toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista tulee sopia ao. lakimiehen kanssa erikseen.” Olisi mielenkiintoista tietää, millaisissa tapauksissa YTK:n täysjäsenet siis saavat apua ongelmiinsa.
Jos vakuutat kotisi ja autosi, miksi et vakuuttaisi töissä itseäsi?
Ammattiliiton kokonaisjäsenmaksu sisältää ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun ja se on näin luonnollisesti pelkkää YTK:n jäsenmaksua korkeampi. SAK:laisissa ammattiliitoissa myös kokonaisjäsenmaksu on prosenttiperusteinen. Esimerkiksi Teollisuusliiton kokonaisjäsenmaksu on 1,35 prosenttia palkasta ennen veroja. Kokonaisjäsenmaksu maksaa kuukaudessa muutaman kahvilakäynnin tai oluttuopillisen verran, mutta antaa jäsenelle turvaa huomattavasti euromääräänsä enemmän.
Tärkeimmät ammattiliiton jäsenmaksulla saatavat palvelut ovat luottamusmiehen ja liiton aluetoimistojen tarjoama tuki työpaikalla, liiton antama oikeudellinen apu ilman omavastuuta ja oikeudenkäyntikulujen enimmäismäärää, kattava työsuhdeneuvonta sekä alan työehtosopimuksen tunteminen läpikotaisin. Ammattiliiton jäsenille on myös muita etuja, joita kannattaa käydä lukemassa oman alan ammattiliiton nettisivuilta.
Liittymällä liiton jäseneksi annat tukesi työehtosopimuksen yleissitovuudelle ja työehtosopimusneuvotteluille. Jos alalla työskentelevien järjestäytymisaste putoaa alle puoleen, se tarkoittaa yleissitovuuden ja sen takaamien työehtojen katoamista. Korkea järjestäytymisaste taas antaa ammattiliitoille vahvan aseman työehtosopimusneuvotteluissa.
Jos vakuutat kotisi, autosi ja lemmikkisi, niin miksi et vakuuttaisi töissä itseäsi? Eihän auton täyskaskoakaan oteta vasta kolarin sattuessa.
