Ihan yhtä hyviä tai huonoja kuin suomalaisetkin
Samaan aikaan, kun perussuomalaisten nuorisojärjestö jakaa sosiaalisessa mediassa avoimen rasistista propagandaa maahanmuuttajia vastaan, työ- ja elinkeinoministeriö kaavailee työperäisestä maahanmuutosta ratkaisua niin työvoimapulaan kuin väestömme vanhenemiseenkin. Julkisuudessa puolestaan väitetään maahanmuuttokriittisyyden lisääntyneen.
Me päätimme nostaa kissan pöydälle ja kysyä SAK:laisten liittojen alle 40-vuotiailta jäseniltä heidän suhtautumistaan ulkomaalaisiin työntekijöihin. Ja hyvä että kysyimme.
Monien kulttuurien ja kielien työelämä on suurelle osalle suomalaisista tätä päivää. Suomalaisilla työpaikoilla työskentelee yli 150 000 ulkomaalaista ja valtaosalla SAK:laisten liittojen 20–40-vuotiaista jäsenistä onkin jo kokemusta töiden tekemisestä maahanmuuttajien kanssa. Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia kertoi työskentelevänsä tai työskennelleensä ulkomaalaisten kanssa.
Kyselystämme kävi selkeästi ilmi, miten kokemukset vaikuttavat ihmisten asenteisiin ja mielipiteisiin. Maahanmuuttajien kanssa työskennelleet suhtautuvat erittäin myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Valtaosa heistä työskentelee mielellään maahanmuuttajien kanssa ja kokee ulkomaalaisten työntekijöiden tuovan uusia näkökulmia ja kansainvälistä osaamista työyhteisöön. He myös ajattelevat maahanmuuttajien olevan aivan yhtä hyviä tai huonoja työntekijöitä kuin suomalaisetkin.
Toisaalta maahanmuuttoon liittyy myös huolenaiheita. Ne liittyvät lähinnä siihen, polkeeko maahanmuutto palkkoja, viekö se työpaikkoja suomalaisilta ja sopeutuvatko maahanmuuttajat suomalaiseen työelämään. Näitä huolia on useimmiten niillä, jotka eivät ole tehneet töitä ulkomaalaisen kanssa.
Valtaosalla kyselyyn vastanneista on yhteinen näkemys siitä, että puutteellinen kielitaito hankaloittaa töiden tekemistä Suomessa. Myös toisessa SAK:n tutkimuksessa nousi esille, että haasteita työelämään tuo juuri heikko kielitaito – eivät niinkään kulttuurierot.
SAK on esittänyt, että työssä käyville maahanmuuttajille on tarjottava mahdollisuus osallistua kotouttamissuunnitelman mukaiseen kielikoulutukseen. Kielikoulutusta on järjestettävä myös työpaikoilla ja työajalla, ja työnantajan on järjestettävä ulkomaisen työntekijänsä kielikoulutus, mikäli hän itse rekrytoi työntekijän ulkomailta.
On todennäköistä, että tulevaisuudessa Suomessa on entistä enemmän monikulttuurisia työpaikkoja ja siten enemmän vuorovaikutusta suomalaisten ja maahanmuuttajien kesken. Arkinen vuorovaikutus sekä omien ja tuttavien kokemukset muokkaavat asenteita. SAK:n tutkimus osoittaa, että kokemus työn tekemisestä ulkomaalaisten kanssa lisää myönteistä suhtautumista ja hälventää ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Kuten vanha sanonta kuuluu, koiratkin haukkuvat ihmistä, jota ne eivät tunne.
